Maaperä 1:200 000 (maalajit) aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa (keskimittakaavainen) maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä opetuksessa ja tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Maanmittauslaitos

Metsäntutkimuslaitos

Oulun yliopisto

Puolustusvoimat

Turun yliopisto

Maaperäkartoituksen tausta-aineistona on käytetty kartoitusajankohdan uusimpia saatavilla olleita Maanmittauslaitoksen peruskarttoja ja mustavalko- tai vääräväri-ilmakuvia stereopareina mittakaavassa 1:10 000, Geologian tutkimuskeskuksen maaperä-, kallioperä-, turve-, maa-aines- ja pohjavesitutkimusten tietoja sekä muita alueen geologiaa käsittäviä tutkimuksia. Maalajirajojen ja muiden havaintojen paikantaminen maastossa tehtiin pääosin ilmakuvien ja peruskarttojen avulla. GPS-paikannusta alettiin käyttää vuodesta 1998 lähtien.

Maaperäkartoitusprosessi koostuu ennakkotöistä, maastotöistä ja aineiston viimeistelytöistä. Ennakkotyöt käsittävät tausta-aineistona tarvittavien karttojen, ilmakuvien ja aikaisempien tutkimusten keräämisen ja valmistelun, ennakkohavaintojen tekemisen maastossa sekä ennakkotulkinnan peruskartoille ja 1:10 000 ilmakuville. Vuodesta 2003 lähtien tausta-aineistona käytettiin pääasiassa digitaalisia kartta-aineistoja ja ilmakuvia. Tällöin aineistot siirrettiin GPS-laitteella ja paikkatieto-ohjelmistolla varustettuun maastotietokoneeseen ja ennakkohavainnot ja -tulkinta tehtiin maastossa suoraan maastotietokoneelle.

Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maalajirajat ja muut maaperähavainnot merkittiin 1:10 000 stereoilmakuville tai havaintolomakkeille. Maalajikuviot piirrettiin havaintojen ja stereoilmakuvatulkinnan perusteella. Havaintojen paikannus tapahtui pääasiassa kartan ja ilmakuvan avulla ja paikannustarkkuus vaihtelee maastosta riippuen. Vuodesta 1998 alkaen otettiin käyttöön GPS-laitteita paikannuksen avuksi. Maastokartoitusta täydennettiin tarpeen mukaan maanäytteillä, kairauksilla ja luotauksilla. Vuodesta 2003 alkaen maalajirajat ja muut maaperähavainnot tallennettiin maastotietokoneelle.

Viimeistelytyöt käsittävät maalajikuvioiden ja muiden maaperätietojen tarkastuksen ja korjailun, lopulliselle kartalle tulevien kairaus- ja muiden lisätietojen valinnan sekä aineistojen tallentamisen Geologian tutkimuskeskuksen tietokantoihin.

Maaperä 1:20 000/1:50 000 -aineistolle on tehty koordinaatistomuunnos maaliskuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen.

Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota.

Vuodesta 1998 alkaen havaintopisteitä paikannettiin GPS-laitteella, jonka paikannustarkkuus oli >10 metriä ja vuodesta 2000 lähtien <10 metriä. Havainnot tallennettiin Geologian tutkimuskeskuksen maaperätietokantoihin. Vuodesta 2003 alkaen maastohavaintoja alettiin kerätä suoraan maastotallentimelle.

Aineistojen käsittely ja muokkaus tehtiin paikkatieto-ohjelmistoilla.

Maaperäkartoitusprosessi koostuu ennakkotöistä, maastotöistä ja aineiston viimeistelytöistä. Ennakkotyöt käsittävät tausta-aineistona tarvittavien karttojen, ilmakuvien ja aikaisempien tutkimusten keräämisen ja valmistelun, ennakkohavaintojen tekemisen maastossa sekä ennakkotulkinnan peruskartoille ja 1:10 000 ilmakuville. Vuodesta 2003 lähtien tausta-aineistona käytettiin pääasiassa digitaalisia kartta-aineistoja ja ilmakuvia. Tällöin aineistot siirrettiin GPS-laitteella ja paikkatieto-ohjelmistolla varustettuun maastotietokoneeseen ja ennakkohavainnot ja -tulkinta tehtiin maastossa suoraan maastotietokoneelle.

Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maalajirajat ja muut maaperähavainnot merkittiin 1:10 000 stereoilmakuville tai havaintolomakkeille. Maalajikuviot piirrettiin havaintojen ja stereoilmakuvatulkinnan perusteella. Havaintojen paikannus tapahtui pääasiassa kartan ja ilmakuvan avulla ja paikannustarkkuus vaihtelee maastosta riippuen. Vuodesta 1998 alkaen otettiin käyttöön GPS-laitteita paikannuksen avuksi. Maastokartoitusta täydennettiin tarpeen mukaan maanäytteillä, kairauksilla ja luotauksilla. Vuodesta 2003 alkaen maalajirajat ja muut maaperähavainnot tallennettiin maastotietokoneelle.

Viimeistelytyöt käsittävät maalajikuvioiden ja muiden maaperätietojen tarkastuksen ja korjailun, lopulliselle kartalle tulevien kairaus- ja muiden lisätietojen valinnan sekä aineistojen tallentamisen Geologian tutkimuskeskuksen tietokantoihin.

Maaperä 1:20 000/1:50 000 -aineistolle on tehty koordinaatistomuunnos maaliskuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen.

Aineisto