Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Lupa- ja valvontavirasto luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Syksystä 2024 alkaen muutokset päivittyvät aineistoon kerran viikossa, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Pohjavesialueaineiston INSPIRE-tietotuote päivitetään kahdesti vuodessa. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot. Järvien luotaus- ja maksimisyvyyspisteisiin sekä syvyysalueisiin on yhdistetty fysiografiatietoja Syken ylläpitämästä järvirekisteristä. Nämä syvyyskäyrät toimitetaan Maanmittauslaitokseen, jossa ne tallennetaan osaksi maastotietokantaa ja edelleen julkaistaan maastokartoista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Syvyys.pdf The Lake and River Depth Profiles dataset includes information on depth profiles of lakes and rivers and is mainly based on the depth measurements done by the national environmental administration. The bathymetric lines and the depth areas are produced from separate measurement point information. Bathymetric information and the maximum depth points have also information on physiography from the lake database “Järvirekisteri” maintained by Syke. These bathymetric lines are delivered for The National Land Survey of Finland where they are combined with the base map dataset (Maastotietokanta) and published as maps.

RRakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Osoitteet syntyvät Ryhtiin rakenteisessa muodossa. Ensimmäisessä vaiheessa osoitteilla ei ole omia sijaintipisteitä vaan ne kohdistetaan rakennuskohteisiin. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennusten osoitetiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinta sekä WMS rajapinta rakennusten osoitteista. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. Avoimen OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. *********************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skickas till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. Adresserna genereras i strukturerad form i Ryhti. I det första skedet har adresserna inga egna lokaliseringspunkter utan de riktas till byggnadsobjekten. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. De adressuppgifter för byggnader som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. Som öppen information erbjuds gränssnittet OGC API Features samt gränssnittet WMS om byggnadernas adresser. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ En INSPIRE-dataprodukt har publicerats om materialet. Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. *********************************************************** The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. Addresses in Ryhti are created in a structured form. In the first phase, the addresses do not have their own location points, and are instead linked to building objects. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any building address information created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Open data on building addresses is available via an OGC API Features interface. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, Ryhti, kokoaa yhteen rakentamisen ja alueidenkäytön tiedot valtakunnallisesti. Tiedot syntyvät kuntien ja maakuntien liittojen perustyössä, ja ne toimitetaan valtakunnalliseen tietojärjestelmään ensisijaisesti rajapinnan kautta. Järjestelmään toimitettavat rakentamisen tiedot ovat rakentamislupa, purkamislupa, maisematyölupa ja poikkeamispäätös. Tietojen mukana toimitetaan kohteiden osoitteet. Lisäksi järjestelmässä ylläpidetään rakennuksen omistajan yhteystietoa useammasta eri lähteestä, näistä ei kuitenkaan muodostu julkisesti luotettavaa rekisteriä rakennusten omistajista. Rakentamisen tiedot ovat valtakunnallisesti saatavilla rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä. Ennen rakennetun ympäristön tietojärjestelmän käyttöönottoa syntyneet rakennustiedot on saatu rakennetun ympäristön tietojärjestelmään Digi- ja väestötietojärjestelmän väestötietojärjestelmästä. Siirtymäajan (2025-2028) ajan kunnat voivat toimittaa rakentamisen luvituksen tiedot vielä väestötietojärjestelmään, josta ne välitetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmään. Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän rakennustietojen tietosisältö kuvataan yhteentoimivuusalustalla: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Väestötietojärjestelmästä peräisin olevilla rakennustiedoilla on vain osa tietosisällöstä. Aineisto on saatavilla eri palveluiden kautta. Viranomaisasiakkaille on tarjolla perustieto- ja muutostietopalvelu sekä yksittäisen kohteen kyselyrajapinta. Avoimena tietona on tarjolla OGC API Features-rajapinnat sekä WMS-rajapinnat valmiista rakennuksista, hankerakennuksista sekä osoitteista. Avoin tieto on saatavilla myös Ryhti-karttapalvelusta. Rakennuksista ja rakentamisen luvista on saatavilla myös tarkempaa julkista tietoa sisältävä paikkatietorajapinta, joka edellyttää tietolupaa ja sopimusta ja on maksullinen. Myös Ryhdin karttapalvelusta saa tarkempaa julkista tietoa rakennuksista ja rakentamisen luvista tunnistautumalla suomi.fi-tunnistautumisen avulla. Muut kuin avoimet tietotuotteet edellyttävät tietolupaa ja/tai käyttösopimusta. Näistä tietotuotteista saa lisätietoja osoitteesta ryhti@syke.fi. OGC API Features -rajapinnan ja karttapalvelussa käytössä olevien tietojen tietosisältö: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf Lisätietoja Ryhti-järjestelmästä: https://ryhti.syke.fi/ Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) avoimen tietosisällön osalta. ************************************************** Datasystemet för den byggda miljön Ryhti samlar uppgifter om byggande och områdesanvändning på riksnivå. Uppgifterna uppstår i kommunernas och landskapsförbundens grundläggande arbete och skickas till det riksomfattande datasystemet i första hand via gränssnittet. De uppgifter om byggande som ska skicks till systemet är bygglov, rivningslov, tillstånd för miljöåtgärder och undantagsbeslut. Adresser till objekten skickas tillsammans med uppgifterna. I systemet upprätthålls dessutom kontaktuppgifter till en byggnads ägare från flera olika källor, men dessa utgör dock inte ett offentligt tillförlitligt register över byggnadernas ägare. Uppgifterna om byggande är nationellt tillgängliga i datasystemet för den byggda miljön. Byggnadsuppgifter som uppkommit innan datasystemet för den byggda miljön togs i bruk har hämtats till datasystemet för den byggda miljön från befolkningsdatasystemet hos Myndigheten för digitalisering och befolkningsdata. Under övergångsperioden (2025–2028) kan kommunerna ännu skicka uppgifterna om bygglov till befolkningsdatasystemet, varifrån de förmedlas till datasystemet för den byggda miljön. Datainnehållet i byggnadsuppgifterna i Datasystemet för den byggda miljön beskrivs på interoperabilitetsplattformen: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. Byggnadsuppgifter från befolkningsdatasystemet innehåller endast en del av datainnehållet. Materialet finns tillgängligt via olika tjänster. För myndighetskunder erbjuds den grundläggande informationstjänsten och ändringsdatatjänsten samt ett förfrågningsgränssnitt för ett enskilt objekt. Som öppen information erbjuds gränssnitten OGC API Features samt gränssnittet WMS för färdiga byggnader, projektbyggnader och adresser. Öppen information finns också tillgänglig i Ryhti-karttjänsten. Ett mer detaljerat offentligt dataset om byggnader och bygglov finns tillgängligt via ett geodatagränssnitt. Tillgång till detta gränssnitt kräver en datalicens och ett avtal, och är avgiftsbelagt. Mer detaljerad offentlig information om byggnader och bygglov finns också tillgänglig via Ryhti-karttjänsten, som nås genom autentisering via Suomi.fi-identifikationssystemet. Andra än öppna dataprodukter förutsätter datatillstånd och/eller användningsavtal. Mer information om dessa dataprodukter fås på adressen ryhti@syke.fi. Datainnehållet i det gränssnittet OGC API Features och de uppgifter som används i karttjänsten: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (på finska) Mer information om Ryhti-systemet: https://ryhti.syke.fi/sv/ En INSPIRE-dataprodukt har publicerats om materialet. Materialet hör till Finlands miljöcentrals öppna material (CC BY 4.0), för den del som omfattar öppet material. ********************************************************* The purpose of Ryhti, the Built Environment Information System, is to collect construction and land use data at a national scale. This data is generated as part of the basic tasks of municipalities and regional councils, and it is submitted to the national information system primarily via an API. The construction data submitted to the system includes building permits, demolition permits, landscaping permits, and deviation decisions. The data includes the address of each site. In addition, the system maintains the contact information of building owners, obtained from several different sources. However, the system does not constitute a publicly reliable register of building owners. The Built Environment Information System serves as a national-level construction data repository. Any construction data created prior to the introduction of the Built Environment Information System has been retrieved from the Population Information System, which is maintained by the Digital and Population Data Services Agency. During the transition period (2025–2028), municipalities may submit their construction permit data to the Population Information System, which will then forward it to the Built Environment Information System. The building data content in the Built Environment Information System is described in more detail on the interoperability platform: https://tietomallit.suomi.fi/model/raklu. The building data from the Population Information System only contains part of the data content. The dataset is available through different services. Official customers can use a basic data and modified data service, as well as a query API for individual sites. Open data on completed buildings, project buildings, and addresses is available via OGC API Features interfaces and WMS APIs. Open data is also available in the Ryhti map service. A more detailed public dataset on buildings and building permits is available via a GIS-interface. Access to this interface requires a data licence and a formal agreement, and is subject to a fee. Additionally, more detailed public information on buildings and building permits can be accessed through the Ryhti map service, using authentication via the Suomi.fi identification system. Non-open data products require a data access permit and/or user agreement. For more information about these data products, send an email to ryhti@syke.fi. Data content of the OGC API Features interface and the data used in the map service: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Ryhti_rakennustiedot.pdf (available in Finnish) More information about the Ryhti system: https://ryhti.syke.fi/en An INSPIRE data product has been published on the dataset. The open data content of the dataset is part of SYKE’s open data (CC BY 4.0).

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Aineisto sisältää Meristrategiadirektiivin mukaiset havaintopaikat raportointikaudelta 2020-2026. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Rajoitusalueita ovat maastoliikennelain nojalla asetetut liikennerajoitukset. Rajoituspäätöksiä ovat antaneet aiemmin vanhat lääninhallitukset (vuoteen 1995 saakka), vapaakunnat (vuosina 1989-1996) ja vuodesta 1995 lähtien alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset). Merenkulkulaitoksen ylläpitämiä yleisiä kulkuväyliä koskevia rajoituksia ovat tehneet vuoteen 1994 asti lääninhallitukset, vuodesta 1995 kesäkuun loppuun 1996 alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset) ja sen jälkeen Merenkulkulaitoksen merenkulkupiirit. Aineisto koostuu maastoliikenteen rajoitusalueista. Alueiden rajausten lisäksi aineistot sisältävät tietoa itse päätöksistä ja niiden sisältämistä rajoituksista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tämä aineisto sisältää maastoliikenteen rajoituspäätökset, joista on saatu tiedot ELY-keskuksilta 12.4.2025 mennessä. Väyliä koskevat rajoitukset sekä väylien ulkopuoliset vesiliikennerajoitukset eivät ole mukana tässä aineistokokonaisuudessa. Niitä koskevien paikkatietoaineistojen ylläpitovastuu on Väylävirastolla, joka vastaa myös aineistojen jakelusta. (Väylien ulkopuolisten vesiliikennerajoitusten aineiston jakelu on siirtynyt Väyläviraston vastuulle 1.6.2020 alkaen. Aineisto poistui Syken avoimista aineistoista 6.4.2021 ja ympäristöhallinnon sisäisestä käytöstä 18.5.2021.) Käyttötarkoitus: Maastoliikennettä koskevien rajoitusten tarkasteluun paikkatietopohjaisesti. Rajoituspäätösten yksityiskohtaiset tiedot löytyvät päätösasiakirjoista. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaastoliikenneRajoitusalueet.pdf The dataset Land traffic restriction areas includes restriction areas based on the Land Traffic Act. Restriction definitions were given by old regional administrative courts till 1995, free municipalities (1989-1996) and from 1995 onwards local environmental centres (Centres for Economic Development, Transport and the Environment or ELY-centres). Restrictions regarding for public water courses maintained by Finnish Maritime Administration have been announced by the previous regional state administrative agencies, from 1995 till June 1996 by local environmental centres (ELY-centres) and after that navigation districts under the Finnish Maritime Administration. The dataset includes land traffic restriction areas and additional information on the related decisions and restrictions and exceptions for restrictions included in the decisions. The spatial dataset including waterway restrictions and the water traffic restriction decisions outside of waterways is maintained by the Finnish Transport Infrastructure Agency, which is responsible also for the distribution of the datasets.

Suomen IMAGE2012 satelliittikuvamosaiikki on tuotettu Sykessä EU:n Copernicus Gioland-hankkeessa. Se koostuu pääosin IRS, LISS ja RapidEye kesän ja kevään satelliittikuvista. Mosaiikin pikselikoko on 20 m. Aineistossa vesialueet ja puuttuvan tiedon alueet erottuvat lähes mustina, sulkeutuneet havumetsät tumman vihreinä, lehtimetsät ja kasvipeitteiset peltomaat kirkkaan vihreinä ja niukkakasvipeitteiset alueet punaisen eri sävyinä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Kuvausajankohta 04/2011 - 09/2013 Käyttötarkoitus: Taustakarttana ja kuvatulkintaan. Lisätietoja: http://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuottaminen_CORINE_Land_Cover_2012_hankkeessa/Maankaytto_ja_maanpeiteaineistojen_tuott%289085%29 https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/image2012_image_ID.xlsx *** Finland's IMAGE2012 satellite image mosaic 20 m has been produced at Syke in the EU's Copernicus Gioland project. The material consists of IRS, LISS and RapidEye satellite images taken during the spring and summer. The images were processed with cloud masking and atmospheric correction, after which the images have been tiled into a single mosaic. The pixel size is 20 m. In the data, water areas and areas of missing information show in black, closed coniferous forests in dark green, deciduous forests and vegetated arable lands in bright green, and sparsely vegetated areas in different shades of red. Acquisition dates 04/2011 - 09/2013 Usage as a background map and for image interpretation. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Aineistossa Suomen merialueet on luokiteltu neljään eri aluetasoon: - MHtaso1: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti. - MHtaso2: Suomen merialue talousvyöhykkeen ulkorajaan asti on jaettu HELCOM-sopimuksella kuuteen merialueeseen. - MHtaso3: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat vesienhoidon rannikkovesialueeseen ja avomereen. - MHtaso4: Aluetason 2 kuusi merialuetta jakautuvat rannikkovesityyppeihin ja avomereen. Rannikkovesityypit on määritetty vesienhoidossa 14 alueeseen, joissa kullakin mittatason 2 merialueella on sekä sisempiä että ulompia rannikkovesiä. Tarkimmalla tasolla (MHtaso4) Suomen rannikkovesityypit sekä avomerialueet ovat seuraavat. Rannikkovesityypit (coastal water types): Suomenlahden sisemmät rannikkovedet (Ss) Suomenlahden ulommat rannikkovedet (Su) Lounainen sisäsaaristo (Ls) Lounainen välisaaristo (Lv) Lounainen ulkosaaristo (Lu) Selkämeren sisemmät rannikkovedet (Ses) Selkämeren ulommat rannikkovedet (Seu) Merenkurkun sisäsaaristo (Ms) Merenkurkun ulkosaaristo (Mu) Perämeren sisemmät rannikkovedet (Ps) Perämeren ulommat rannikkovedet (Pu) Ahvenanmaan sisäsaaristo (Aai) Ahvenanmaan välisaaristo (Aam) Ahvenanmaan ulkosaaristo (Aay) Avomerialueet (offshore waters): Pohjois-Itämeri Suomenlahden avomeri Ahvenanmeren avomeri Selkämeren avomeri Merenkurkun avomeri Perämeren avomeri Meridirektiivin tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Ympäristöministeriö laatii yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Suomen kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka kattaa Suomen aluevedet ja talousvyöhykkeen. Työhön osallistuvat keskeisesti myös useat valtion tutkimuslaitokset ja virastot. Merenhoitosuunnitelma on EU:n meristrategiapuitedirektiivin edellyttämä meristrategia ja Valtioneuvosto hyväksyy merenhoitosuunnitelman. Suomessa meridirektiivi on toimeenpantu lailla vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (30.12.2004/1299) ja tarkennettu Valtioneuvoston asetuksella merenhoidon järjestämisestä (980/2011). Syke on raportoinut Suomen merenhoitosuunnitelman mukaisesti arvion meren tilasta, hyvän meriympäristön tilan määritelmät ja ympäristötavoitteet raportointikaudelta 2012-2018. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. *** In this dataset Finland’s marine areas are classified to 4 levels: - Level1: Finland’s marine area including the exclusive economic zone. - Level2: Finland’s marine area including the exclusive economic zone is divided to six sub-basins by a HELCOM agreement. - Level3: The six sub-basins on level 2 are divided to offshore waters and coastal waters as defined in the implementation of the EU water framework directive. - Level4: The coastal waters as defined on level 3 are further divided to coastal water types as defined in the implementation of the EU water framework directive. The 14 water types include inner and outer (and sometimes to middle) coastal waters. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0).

EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiset vesienhoitoalueet Suomessa. Suomessa vesipuitedirektiivi on toimeenpantu keskeisiltä osin lailla vesienhoidon järjestämisestä eli vesienhoitolailla (N:o 1299, annettu 30.12.2004, voimaantulo 31.12.2004) sekä valtioneuvoston asetuksella vesienhoitoalueista (N:o 1303, annettu 30.12.2004, voimaantulo 1.1.2005). Suomen vesienhoitoalueet ovat 1) Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue, 2) Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue, 3) Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue sekä 4) Kemijoen vesienhoitoalue. Lisäksi Ruotsin kanssa muodostetaan kansainvälinen vesienhoitoalue Tornionjoen vesistöalueelle ja Norjan kanssa Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesistöalueille. Vesienhoitolain täytäntöönpanon tehtävistä huolehtivat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Ahvenanmaan maakunta muodostaa oman vesienhoitoalueensa ja siellä vesipuitedirektiivin toimeenpano pohjautuu Ahvenanmaan maakunnan omaan lainsäädäntöön. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Vesienhoitoalueiden sijainnin esittäminen. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/vesienhoitoalueet.pdf The River Basin District dataset includes Finnish River Basin Districts in accordance with the EU's Water Framework directive (WFD). WFD has been implemented in Finland through the Act on Water Resources Management (No 1299/2004 given in Helsinki on 30 December 2004) and through the Government Decree on Water Resources Management Regions (Nro 1303/2004, issued in Helsinki 30 December 2004). Finnish river basin districts are 1) the river basin district of river Vuoksi, 2) the river basin district of the river Kymijoki-Gulf of Finland, 3) the river basin district of the river Kokemäenjoki-Archipelago Sea- Bothnian Sea, 4) the river basin district f the river Oulujoki-the river Iijoki and 5) the river basin district of the river Kemijoki. Beside these, an international river basin districts have been formed with Sweden in the river basin of the river Tornionjoki, and with Norway, in the river basins of the river Teno, the river Näätämönjoki and the river Paatsjoki. Execution of measures for implementing the Act on Water Resources Management is a responsibility of the local Centres for Economic Development, Transport and the Environment. The Åland Islands form an own river basin district and the implementation WFD is based on the legislation of Åland's government. http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=9130&la This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.