Sisävesien (järvet, joet) syvyysaineisto perustuu pääosin ympäristöhallinnon tekemiin syvyysluotauksiin. Luotauspisteaineistosta on Sykessä johdettu syvyyskäyrät ja -alueet sekä järven maksimisyvyyspiste- aineistot. Järvien luotaus- ja maksimisyvyyspisteisiin sekä syvyysalueisiin on yhdistetty fysiografiatietoja Syken ylläpitämästä järvirekisteristä. Nämä syvyyskäyrät toimitetaan Maanmittauslaitokseen, jossa ne tallennetaan osaksi maastotietokantaa ja edelleen julkaistaan maastokartoista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Syvyys.pdf The Lake and River Depth Profiles dataset includes information on depth profiles of lakes and rivers and is mainly based on the depth measurements done by the national environmental administration. The bathymetric lines and the depth areas are produced from separate measurement point information. Bathymetric information and the maximum depth points have also information on physiography from the lake database “Järvirekisteri” maintained by Syke. These bathymetric lines are delivered for The National Land Survey of Finland where they are combined with the base map dataset (Maastotietokanta) and published as maps.

Aineisto sisältää Meristrategiadirektiivin mukaiset havaintopaikat raportointikaudelta 2020-2026. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Erityislaeilla suojellut rakennusperintökohteet -aineisto sisältää voimassa olevat suojelukohteet ja -rakennukset, jotka on suojeltu seuraavilla erityislaeilla: Asetus valtion omistamien rakennusten suojelusta 14.6.1985/480, Kirkkolaki (1054/1993), Laki ortodoksista kirkoista (985/2006), Laki rakennusperinnön suojelemisesta (498/2010) tai Rakennussuojelulaki (60/1985). Asetuksella suojeltujen kohteiden aineistoa ylläpidetään ELY-keskusten toimesta osana kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Asetussuojeltujen GISALU-aineiston pohjana on aiemmin Museoviraston ylläpitämä paikkatietoaineisto. Kirkkolailla ja lailla ortodoksisesta kirkosta suojellut kohteet tuotetaan aineistoksi Museovirastossa. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain tai sitä edeltävän Rakennussuojelulain mukaisesti tehdyt suojelupäätökset pohjautuvat valtion aluehallinnon päätöksiin, jotka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Aineisto on osa ELY-keskusten tuottamia kuntakaavoituksen ja kulttuuriympäristön paikkatietoja (GISALU). Aineisto koostetaan Suomen ympäristökeskuksessa. Kaavoituksella suojellut kohteet ja alueet eivät sisälly aineistoon. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

Aineisto sisältää vedenhankintaa varten kartoitetut ja luokitellut pohjavesialueet. Pohjavesialueiden rajauksesta ja luokittelusta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti: - 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin - 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön - Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat. Numeerinen pohjavesialueaineisto sisältää pohjavesialuerajat, muodostumisalueen rajat, osa-aluerajat, luokitukset ja suojelusuunnitelmatiedot. Pohjavesialueet on rajattu pääsääntöisesti 1:20 000 -mittakaavaisille kartoille ja muutettu numeerisiksi niiltä. Osassa Pohjois-Suomea on käytetty myös 1:50 000 mittakaavaisia pohjakarttoja. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta akviferin veden laatuun tai muodostumiseen. Pohjavesialueen muodostumisalueen raja osoittaa alueen, jolla maakerrokset ovat hyvin vettä johtavia ja jolla maaperä mahdollistaa veden merkittävän imeytymisen pohjavedeksi. Muodostumisalueeseen kuuluvat lisäksi sellaiset pohjavesialueen osat, jotka lisäävät olennaisesti pohjavesimuodostuman pohjaveden määrää. Muodostumisalue on alue, jonka perusteella lasketaan arvio muodostuvan pohjaveden määrästä eli uusiutuvan pohjaveden määrä. Lisätietoa pohjavesien kartoituksesta ja luokituksesta: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Vesiensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0) lukuunottamatta pistemäisiä pohjavesialueita. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tietokanta on valmistunut v. 1996, jonka jälkeen siihen on tehty tarkastusten pohjalta päivityksiä. Syksystä 2024 alkaen muutokset päivittyvät aineistoon kerran viikossa, myös latauspaketteihin ja rajapintapalveluihin. Pohjavesialueaineiston INSPIRE-tietotuote päivitetään kahdesti vuodessa. Käyttötarkoitus: Pohjavesialueiden kartoituksen ja luokituksen lähtökohta on ollut vedenhankinnassa ja sen turvaamisessa. Tietoja voi hyödyntää myös maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Lisäksi aineistoa voidaan hyödyntää EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvissä tehtävissä. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Pohjavesialueet.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Pohjaveden_suojelu/Pohjavesialueet/Pohjavesialueet(26765) Groundwater bodies The dataset includes those groundwater bodies, that are investigated and classified for the water supply purposes. The information can also be used to support land use planning and groundwater protection. The main aquifers were mapped and classified in the 1990’s into so called groundwater areas according to the needs of water supply management and protection requirements. The legislation on protecting groundwater was updated in February 2015 and groundwater dependant ecosystems (both terrestrial and surface water) were acknowledged. The digitized spatial dataset includes boundaries of groundwater areas, groundwater recharge areas and sub-areas as well as classifications and information about possible protection plans. As a rule, the groundwater areas are first outlined from the base maps in scale 1:20 000 and then digitized. For some parts of the northern Finland digitizing is done from the base maps in scale 1:50 000. The groundwater area's boundary determines the area which has an impact on the groundwater quality or production. The boundary of a groundwater recharge area determines the area having a good infiltration level with soil that has permeability similar to fine sand. The dataset includes also information on rock and moraine formations having a significant impact on the groundwater formation on the groundwater recharge areas. Estimates on the water yield of the aquifer are made based on the size of the groundwater recharge area. The area residing between the groundwater recharge area boundary and the groundwater area boundary is often called a groundwater area margin. INSPIRE compatible dataset has been published.

Rajoitusalueita ovat maastoliikennelain nojalla asetetut liikennerajoitukset. Rajoituspäätöksiä ovat antaneet aiemmin vanhat lääninhallitukset (vuoteen 1995 saakka), vapaakunnat (vuosina 1989-1996) ja vuodesta 1995 lähtien alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset). Merenkulkulaitoksen ylläpitämiä yleisiä kulkuväyliä koskevia rajoituksia ovat tehneet vuoteen 1994 asti lääninhallitukset, vuodesta 1995 kesäkuun loppuun 1996 alueelliset ympäristökeskukset (nykyiset ELY-keskukset) ja sen jälkeen Merenkulkulaitoksen merenkulkupiirit. Aineisto koostuu maastoliikenteen rajoitusalueista. Alueiden rajausten lisäksi aineistot sisältävät tietoa itse päätöksistä ja niiden sisältämistä rajoituksista. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Tämä aineisto sisältää maastoliikenteen rajoituspäätökset, joista on saatu tiedot ELY-keskuksilta 8.4.2022 mennessä. Väyliä koskevat rajoitukset sekä väylien ulkopuoliset vesiliikennerajoitukset eivät ole mukana tässä aineistokokonaisuudessa. Niitä koskevien paikkatietoaineistojen ylläpitovastuu on Väylävirastolla, joka vastaa myös aineistojen jakelusta. (Väylien ulkopuolisten vesiliikennerajoitusten aineiston jakelu on siirtynyt Väyläviraston vastuulle 1.6.2020 alkaen. Aineisto poistui Syken avoimista aineistoista 6.4.2021 ja ympäristöhallinnon sisäisestä käytöstä 18.5.2021.) Käyttötarkoitus: Maastoliikennettä koskevien rajoitusten tarkasteluun paikkatietopohjaisesti. Rajoituspäätösten yksityiskohtaiset tiedot löytyvät päätösasiakirjoista. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/MaastoliikenneRajoitusalueet.pdf The dataset Land traffic restriction areas includes restriction areas based on the Land Traffic Act. Restriction definitions were given by old regional administrative courts till 1995, free municipalities (1989-1996) and from 1995 onwards local environmental centres (Centres for Economic Development, Transport and the Environment or ELY-centres). Restrictions regarding for public water courses maintained by Finnish Maritime Administration have been announced by the previous regional state administrative agencies, from 1995 till June 1996 by local environmental centres (ELY-centres) and after that navigation districts under the Finnish Maritime Administration. The dataset includes land traffic restriction areas and additional information on the related decisions and restrictions and exceptions for restrictions included in the decisions. The spatial dataset including waterway restrictions and the water traffic restriction decisions outside of waterways is maintained by the Finnish Transport Infrastructure Agency, which is responsible also for the distribution of the datasets.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Lajit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Lajit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Lajit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Lajit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin lajin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu lajien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa. Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V. 2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon käyttöön / tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Luonto_ja_lintudirektiivien_lajit/Luontodirektiivin_lajiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Species Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the species. The data from the 2019 reporting contains only range of the species.

Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R.1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Aineistoa käytetään taustakarttojen tuottamiseen ja karkeisiin analyyseihin. The mire vegetation zones dataset includes information on vegetation zones based on combinations of different mire types. The distribution of zones has been digitized from the mire vegetation maps of the Finnish map book (Suomen kartasto, book 141-143, Ruuhijärvi, R 1998: Suokasvillisuus). The mire zones are extended to outer sea areas based on the identification made by R. Ruuhijärvi on 2002. The Finnish national borders are based on the Digital Chart of the World (DCW) dataset with coastline corrections done by Syke. The dataset has been fitted to match the outer borders of the national waters (digitized in Syke). This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Vuoden 2022 EU:n ympäristömeludirektiivin mukaisen meluselvityksen melualueet on tuotettu yhdistämällä kuntien, Väyläviraston ja Finavian toimittamat aineistot EEA:n ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja (englanniksi) https://www.eionet.europa.eu/reportnet/docs/noise/guidelines/ Aineisto sisältää katujen ja teiden, maanteiden, rautateiden ja lentokentän melulähteet ja meluvyöhykkeet. Aineistossa on pistemäistä, viivamaista ja aluemaista tietoa. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: EU-raportointiin ja meluntorjunnan tueksi. --- The Environmental noise maps dataset contains environmental noise maps from 2022 have been produced by combining the data provided by the municipalities, the Finnish Transport Agency and Finavia in accordance with EEA guidelines, more information https://www.eionet.europa.eu/reportnet/docs/noise/guidelines/ The dataset includes noise sources and strategic noise maps for streets and roads, railways and airports. The data includes points, lines and polygons. Syke applies Creative Commons By 4.0 International license for open datasets. INSPIRE compatible dataset has been published.

EU-rekisterin tarkoituksena on muodostaa ajantasainen rekisteri EU:n alueella sijaitsevista suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista. Rekisteriä käytetään pohjana EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/75/EU) sekä päästötietojen raportointia koskevan asetuksen (166/2006) mukaisille vuosittaisille raportoinneille. Suomessa on noin 1 200 tämän raportoinnin piiriin kuuluvaa teollisuuslaitosta tai suurta eläinsuojaa. Teollisuuspäästödirektiivin tarkoituksena on vähentää teollisuuden aiheuttamia ympäristö- ja terveyshaittoja tehostamalla ja yhdenmukaistamalla teollisuuden ympäristönsuojeluvaatimuksia. Direktiivillä pyritään myös parantamaan kansalaisten tiedonsaantia teollisuuslaitosten sijainnista sekä niitä koskevista lupamenettelyistä, lupamääräyksistä ja viranomais-valvonnan eri vaiheista. Teollisesta toiminnasta aiheutuvia haittoja pyritään vähentämään muun muassa käyttämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa (BAT). Toimialakohtaisten parhaan käyttökelpoisen tekniikan vertailuasiakirjojen keskeiset tulokset eli päätelmät ovat oikeudellisesti sitovia tietyin poikkeamismahdollisuuksin. Tällaiset ympäristöluvissa mahdollisesti myönnetyt poikkeukset eli käytännössä lievennykset päästöraja-arvoista ovat eräs keskeisimmistä raportoitavista asioista. Laitosrekisteriä koskevat tiedot raportoidaan vuosittain. Pieniä jätettä polttavia laitoksia ja orgaanisia liuottimia käyttäviä laitoksia koskevat tiedot raportoidaan kolmen vuoden välein. Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/Dokumentit/TuotantoJaTeollisuuslaitokset.pdf EU Registry on Industrial Sites The aim of the EU Registry is to maintain an up-to-date registry of industrial activities and large animal shelters across Europe. The Registry is used as a database for annual reporting obligations under the Industrial Emission Directive (2010/EU/75) and the European Pollutant Release and Transfer Register Regulation (166/2006). The Registry covers approximately 1,200 industrial activities or animal shelters in Finland. This Syke’s dataset can be used according to open data license (CC BY 4.0). INSPIRE compatible dataset has been published.

Euroopan unionin jäsenmaat raportoivat komissiolle kuuden vuoden välein luontodirektiivin toimeenpanosta. Raportti sisältää arvioinnin kaikkien direktiivin tarkoittamien luontotyyppien ja lajien suojelutasosta. Suojelutason arviointi vuosilta 2001–2006 tehtiin vuonna 2007, vuosilta 2007–2012 vuonna 2013 ja vuosilta 2013-2018 vuonna 2019. Suojelutason kehityksestä voidaan päätellä muun muassa, kuinka tehokkaita toteutetut suojelutoimet ovat olleet. Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2019 sisältää yhden paikkatietoaineiston: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2019 Luontotyypit, luontodirektiivin raportointi 2013 sisältää kaksi paikkatietoaineistoa: - Luontotyypit esiintymät, luontodirektiivin raportointi 2013 - Luontotyypit levinneisyys, luontodirektiivin raportointi 2013 Raportti sisältää kunkin luontotyypin osalta tiedot arviointikriteereistä, joiden perusteella kokonaisarvio suojelun tasosta on laadittu. Arviointikriteerejä ovat levinneisyys, esiintymisalue, rakenne ja toiminta sekä suojelutason odotettavissa oleva kehitys. Vuonna 2013 raportoitiin myös luontotyypin pinta-ala Natura 2000 -alueilla. Vuoden 2019 raportoinnissa ei enää raportoitu luontotyyppien levinneisyyttä. Suojelutason arvioinnissa käytetään neljää luokkaa: - suotuisa; - epäsuotuisa riittämätön; - epäsuotuisa huono; - ei tiedossa Lisäksi on ollut käytössä kehityssuuntaa kuvaava määrite heikkenevä, vakaa, paraneva tai kehitys tuntematon. Tiedot ovat osa EU:n komissiolle toimitettuja raportointiaineistoja. Aineistoissa ovat mukana tiedot lajeista, joiden raporttiin liittyy kartta ja joiden tiedot eivät ole suojattuja. Vuoden 2013 raportoinnin tiedot löytyvät kokonaisuudessaan https://www.eionet.europa.eu/etcs/etc-bd/activities/reporting/article-17/outcomes-2007-2012 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). V.2019 aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote. Käyttötarkoitus: Ympäristöhallinnon tehtävien tueksi ja yleiseen käyttöön. Lisätietoja: https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2019_Ominaisuustiedot.pdf https://geoportal.ymparisto.fi/meta/julkinen/dokumentit/Luontojalintudirektiivi_raportointi2013_Ominaisuustiedot.pdf http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyypit/Luontodirektiivin_luontotyyppiraportit *** Reporting of Habitats Directive, Habitats Member states report the implementation of Habitats Directive (Directive 92/43/EEC) to EU every six years. The report includes evaluation of conservation status of species and habitats. Efficiency of protection measures can be deduced from the report. The data from the 2013 reporting contains both range and distribution of the habitats. The data from the 2019 reporting contains only range of the habitats.