f4dde0c8-05d2-4f7b-99ed-b70f8aabe6e2 Aineisto Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus 0295030000 0295032901 Vuorimiehentie 5 Vuorimiehentie 5 Espoo 02150 Suomi Suomi geodata@gtk.fi geodata@gtk.fi 2023-10-11T15:47:45 ETRS89 / TM35FIN(E,N) (EPSG:3067) ETRS89 / TM35FIN(E,N) (EPSG:3067) EPSG 7.4 Lentogeofysikaalinen magneettinen anomaliakartta Lentogeofysikaalinen magneettinen anomaliakartta Aeromagnetic anomaly map of Finland Magneettiset lentomittaukset Magneettiset lentomittaukset 1973-01-01 2013-09-02 1.0 http://paikkatiedot.fi/so/1000166 GTK on tehnyt geofysikaalista lentomittauskartoitusta ns. matalalentomittauksena vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut pääasiassa 200 metriä. Lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntaukseen perustuen ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty vuoteen 1991 asti 1-3 protonimagnetometrilla ja vuodesta 1991 alkaen 1-2 cesium-magnetometrilla. Pääosa maapinta-alasta on lennetty kahta magnetometriä käyttäen. GTK on tehnyt geofysikaalista lentomittauskartoitusta ns. matalalentomittauksena vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut pääasiassa 200 metriä. Lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntaukseen perustuen ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty vuoteen 1991 asti 1-3 protonimagnetometrilla ja vuodesta 1991 alkaen 1-2 cesium-magnetometrilla. Pääosa maapinta-alasta on lennetty kahta magnetometriä käyttäen. The Geological Survey of Finland (GTK) has carried out systematic aerogeophysical low-altitude surveys during the period 1972-2007. The flight altitude (main terrain clearance) has been 30-40 m with a nominal flight line spacing of 200 m. The standard flight lines chosen run North-South and East-West and follow the main geological trends. The distance between the measuring points along the survey lines has been 6-50 m. The geophysical parameters measured include Earth's magnetic field, the electromagnetic field and natural gamma radiation. Magnetic measurements determine the Earth's magnetic field strength (magnetic flux density), and the parameter obtained is the total magnetic intensity. The measurements have been made with one to three proton magnetometers until 1991 and thereafter with one or two cesium magnetometers. Most of the land area has been flown using two magnetometers. Aineisto soveltuu malminetsintään, kallioperäkartoitukseen ja ympäristötutkimuksiin alueellisessa mittakaavassa. Magneettisten ominaisuuksien vaihtelu maankamarassa aiheuttaa mittaustuloksiin paikallisia magneettisia anomalioita. Anomalioista voidaan tulkita magnetoituman sijaintia, laajuutta, syvyyttä, asentoa ja voimakkuutta. Tulkinnassa päätellään malmiesiintymän, kivilajien, kokoa, ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita. Aineisto soveltuu malminetsintään, kallioperäkartoitukseen ja ympäristötutkimuksiin alueellisessa mittakaavassa. Magneettisten ominaisuuksien vaihtelu maankamarassa aiheuttaa mittaustuloksiin paikallisia magneettisia anomalioita. Anomalioista voidaan tulkita magnetoituman sijaintia, laajuutta, syvyyttä, asentoa ja voimakkuutta. Tulkinnassa päätellään malmiesiintymän, kivilajien, kokoa, ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita. The data can be applied to ore exploration, bedrock mapping and environmental studies at a regional scale. Variation in the magnetic properties of the ground cause local magnetic anomalies in the measurement results. The position, extent, depth, attitude, and strength of the magnetisation can be interpreted from these. In interpretation, the relationships between an ore deposit and rock types, size and properties are determined. Kar-Air Kar-Air Malmilento Malmilento Suomen Ilmailuopisto Suomen Ilmailuopisto Utin Lento Utin Lento Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitos Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus 0295030000 0295032901 Vuorimiehentie 5 Vuorimiehentie 5 Espoo 02150 Suomi Suomi geodata@gtk.fi geodata@gtk.fi http://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/api/records/f4dde0c8-05d2-4f7b-99ed-b70f8aabe6e2/attachments/aeromag_s.png thumbnail thumbnail Aeromagneettiset kartat Aeromagneettiset kartat Aeromagnetic maps Geofysiikka Geofysiikka Geophysics Geofysikaaliset menetelmät Geofysikaaliset menetelmät Geophysical methods Magneettiset menetelmät Magneettiset menetelmät Magnetic methods Lentomittaukset Lentomittaukset Airborne methods Suomi Suomi Finland Geologia Geologia Geology GEMET - INSPIRE themes, version 1.0 GEMET - INSPIRE themes, version 1.0 2008-06-01 geonetwork.thesaurus.external.theme.inspire-theme 1972-2007 1972-2007 1972-2007 Geofysiikka Geofysiikka Geophysics Magneettiset anomaliat Magneettiset anomaliat Magnetic anomalies Geosanasto Geosanasto 2015-01-14 avoindata.fi avoindata.fi avoindata.fi Paikkatietohakemiston asiasanasto Paikkatietohakemiston asiasanasto 2010-02-03 geonetwork.thesaurus.external.theme.asiasanasto Kansallinen Kansallinen National Alueellinen laajuus Alueellinen laajuus 2019-05-22 geonetwork.thesaurus.external.theme.SpatialScope julkista saatavuutta ei ole rajoitettu julkista saatavuutta ei ole rajoitettu no limitations to public access Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) Attribution 4.0 International (CC BY 4.0) geoscientificInformation 19.08886999 31.58671339 59.028 70.09229321 ecw ecw 2013 http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search?location_id=6 WWW:DOWNLOAD-1.0-http--download KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta 2010-12-08 false Vuosikymmenten varrella aineistoa on mitattu eri lentokoneilla ja erilaisilla mittausjärjestelmillä ja siten aineisto ei ole täysin yhtenäistä ja sen laatu on eri vuosina eritasoista. Aineisto on kuitenkin kerätty ja tallennettu systemaattisesti sekä yhtenäistetty mahdollisuuksien mukaan. Paikannustarkkuus on myös vuosien varrella vaihdellut. Vuosien 1972 - 1975 paikannus perustuu pelkästään kiintopistesidontoihin, jolloin tarkkuus kiintopisteiden kohdalla on luokkaa 50-100m, pisteiden välillä epätarkempaa. Vuonna 1976 käyttöön saatiin Doppler-navigointilaite, jolloin myös kiintopisteiden välillä pystyttiin pitämään tarkkuus suunnilleen samana kuin kiintopisteiden kohdalla. Vuonna 1993 siirryttiin differentiaaliseen GPS–järjestelmään, ja tällöin tarkkuudessa päästiin metrin kertaluokkaan. Magneettisen sidonnan apuna on käytetty Ilmatieteen laitoksen toimittamia geofysikaalisten observatorioiden keräämiä magneettikentän tuntikeskiarvoja. Vuosikymmenten varrella aineistoa on mitattu eri lentokoneilla ja erilaisilla mittausjärjestelmillä ja siten aineisto ei ole täysin yhtenäistä ja sen laatu on eri vuosina eritasoista. Aineisto on kuitenkin kerätty ja tallennettu systemaattisesti sekä yhtenäistetty mahdollisuuksien mukaan. Paikannustarkkuus on myös vuosien varrella vaihdellut. Vuosien 1972 - 1975 paikannus perustuu pelkästään kiintopistesidontoihin, jolloin tarkkuus kiintopisteiden kohdalla on luokkaa 50-100m, pisteiden välillä epätarkempaa. Vuonna 1976 käyttöön saatiin Doppler-navigointilaite, jolloin myös kiintopisteiden välillä pystyttiin pitämään tarkkuus suunnilleen samana kuin kiintopisteiden kohdalla. Vuonna 1993 siirryttiin differentiaaliseen GPS–järjestelmään, ja tällöin tarkkuudessa päästiin metrin kertaluokkaan. Magneettisen sidonnan apuna on käytetty Ilmatieteen laitoksen toimittamia geofysikaalisten observatorioiden keräämiä magneettikentän tuntikeskiarvoja. Over the decades, the data have been gathered using different aircraft and various measurement systems consequently the data are not fully homogeneous (standardised) and vary in quality between years. Nevertheless, the data have been gathered and recorded systematically and combined (standardised) where possible. Positioning accuracy has also varied over the years. Positioning in 1972-1975 was based solely on fixed points that were then accurate within the 50-00 m range and there was less precision between points. In 1976, a Doppler navigation device was introduced making it possible to maintain an accuracy between fixed points approximately the same as that for individual points. The transfer to a differential GPS system was made in 1993, allowing accuracy within an order of magnitude of one metre. To assist magnetic levelling, hourly average values for the magnetic field collected by geophysical observatories and supplied by the Department of Geomagnetism of the Finnish Meteorological Institute have been used. Mitatuille alkuperäisille magnetometrimittaustuloksille on tehty mittausvuonna perustarkistukset ja loogiset korjaukset. Sen jälkeen koko lennon data on jaettu lentolinjakohtaiseksi dataksi ja siihen on yhdistetty koordinaattitieto. Magneettiset mittaustulokset lentokoneesta käsin vaativat menetelmäkorjauksia, jotta muuttuvat häiriötekijät saadaan eliminoitua mahdollisimman tarkasti. Lentokone itsessään on magnetoitunut kappale ja se aiheuttaa korjaamattomana lentokoneen asennosta ja lentosuunnasta riippuvan virheen. Automaattisella kompensoinnilla korjataan koneen alati muuttuvasta asennosta aiheutuvaa virhettä. Kompensointia ei ole ollut alun perin käytössä, vaan se tuli mukaan vasta 90-luvun puolessa välissä. Etukäteen määritellyllä suuntakorjausarvoilla puolestaan saadaan lentosuunnasta aiheutuva virhe minimoitua. Maan magneettikenttä muuttuu hitaasti vuosien mittaan ja se vaatii korjausta mittaustuloksista, jotta useamman vuosikymmenen kuluessa mitatut arvot voidaan yhdistää tarkasti samaan tasoon. Lisäksi mittaustapahtumassa ja rekisteröinnissä syntyvä viive sekä koneen hydraulipumpun aiheuttamat valeanomaliat on korjattu aineistosta pois. Lopuksi aineistoa on tasokorjattu eri menetelmin eri aikoina. Vaatimukset vuosien mittaan ovat kasvaneet, mahdollisuudet korjata aineistoa ovat parantuneet sekä mittalaitteet ovat kehittyneet. Siksi aineisto ei laadultaan ole samanlaista kauttaaltaan. 70- ja 80-luvuilta peräisin oleva data saattaa sisältää kymmenien nT:n tasoeroja viereisten lentolinjojen välillä. Aineiston laatua parannetaan lähivuosina tasokorjaamalla aineisto uudelleen. Alueelliset mittausaineistot on interpoloitu rasterikuvaksi 50 m x 50 m pisteverkkoon. Interpolointimenetelmänä on käytetty 'Minimum curvature' -algoritmia. Eri vuosina tehtyjen mittaustulosten yhtenäistämiseksi DGRF1965.0 referenssikenttä on poistettu. Tämän jälkeen alueelliset mittaukset on yhdistetty koko maan kattavaksi rasterikuvaksi, jossa magneettisen anomaliakentän standardipoikkeama on 300 nT luokkaa. Pisteverkkoa on saatavilla eri tiheyksillä, 50m x 50m, 100m x 100m, 200m x 200m, 400m x 400m, 500m x 500m ja 1km x 1km. 1 km:n pisteverkko on ilmaiseksi jakelussa. Mitatuille alkuperäisille magnetometrimittaustuloksille on tehty mittausvuonna perustarkistukset ja loogiset korjaukset. Sen jälkeen koko lennon data on jaettu lentolinjakohtaiseksi dataksi ja siihen on yhdistetty koordinaattitieto. Magneettiset mittaustulokset lentokoneesta käsin vaativat menetelmäkorjauksia, jotta muuttuvat häiriötekijät saadaan eliminoitua mahdollisimman tarkasti. Lentokone itsessään on magnetoitunut kappale ja se aiheuttaa korjaamattomana lentokoneen asennosta ja lentosuunnasta riippuvan virheen. Automaattisella kompensoinnilla korjataan koneen alati muuttuvasta asennosta aiheutuvaa virhettä. Kompensointia ei ole ollut alun perin käytössä, vaan se tuli mukaan vasta 90-luvun puolessa välissä. Etukäteen määritellyllä suuntakorjausarvoilla puolestaan saadaan lentosuunnasta aiheutuva virhe minimoitua. Maan magneettikenttä muuttuu hitaasti vuosien mittaan ja se vaatii korjausta mittaustuloksista, jotta useamman vuosikymmenen kuluessa mitatut arvot voidaan yhdistää tarkasti samaan tasoon. Lisäksi mittaustapahtumassa ja rekisteröinnissä syntyvä viive sekä koneen hydraulipumpun aiheuttamat valeanomaliat on korjattu aineistosta pois. Lopuksi aineistoa on tasokorjattu eri menetelmin eri aikoina. Vaatimukset vuosien mittaan ovat kasvaneet, mahdollisuudet korjata aineistoa ovat parantuneet sekä mittalaitteet ovat kehittyneet. Siksi aineisto ei laadultaan ole samanlaista kauttaaltaan. 70- ja 80-luvuilta peräisin oleva data saattaa sisältää kymmenien nT:n tasoeroja viereisten lentolinjojen välillä. Aineiston laatua parannetaan lähivuosina tasokorjaamalla aineisto uudelleen. Alueelliset mittausaineistot on interpoloitu rasterikuvaksi 50 m x 50 m pisteverkkoon. Interpolointimenetelmänä on käytetty 'Minimum curvature' -algoritmia. Eri vuosina tehtyjen mittaustulosten yhtenäistämiseksi DGRF1965.0 referenssikenttä on poistettu. Tämän jälkeen alueelliset mittaukset on yhdistetty koko maan kattavaksi rasterikuvaksi, jossa magneettisen anomaliakentän standardipoikkeama on 300 nT luokkaa. Pisteverkkoa on saatavilla eri tiheyksillä, 50m x 50m, 100m x 100m, 200m x 200m, 400m x 400m, 500m x 500m ja 1km x 1km. 1 km:n pisteverkko on ilmaiseksi jakelussa. Basic checks and logical corrections have been carried out on the original magnetometer readings during the year of measurement. After that the data for the whole flight area have been split according to flight line and they have been combined with coordinate information. Magnetic measurements made from an aircraft require methodical corrections to allow an elimination of interfering factors that is as precise as possible. The aircraft itself is a magnetised object and it causes an error depending on the attitude of the aircraft and the flight direction if not corrected. Automatic compensation is used to correct errors caused by the constantly changing attitude of the aircraft. Compensation was not used originally; being introduced just after the mid-1990s. An error arising from the direction of flight is minimized using predetermined heading correction values. Over the years the Earth's magnetic field changes slowly and consequently measurement results require correction so that, several decades later, the values measured can be accurately combined at the same level. Additionally the delay associated with a measurement event and with registration as well as the false anomalies caused by the aircraft's hydraulic pump have been removed from the data. Finally the data has been levelled using different methods at various times. Over time, requirements have increased and the opportunities to correct the data have been improved. There has also been development in instrumentation. Consequently, the data does not have the same quality throughout. Data originating from the 1970s and 1980s may contain differences of tens of nT between adjacent flight lines. The quality of the material will be improved in the coming years by re-levelling the data. Regional measurement data has been interpolated into a grid with a pixel size of 50 m x 50 m. The “minimum curvature” algorithm has been used as an interpolation method. The DGRF1965.0 reference field used in different years to combine the data has been removed. Thereafter, the regional measurements have been combined in a raster image covering the whole country, in which the standard deviation of the magnetic anomaly field is in the 300 nT range. Different grid densities are available: 50 m x 50 m, 100 m x 100 m, 200 m x 200 m, 400 m x 400 m, 500 m x 500 m and 1 km x 1 km; the l km grid being available without cost. Kotimaan lentokartoitusmittaukset on tehty DC3 (1972-1979), Twin Otter (1980-2007) ja Cessna Caravan (2000-2006) lentokoneista käsin. Lentokoneiden operaattoreina ja omistajina ovat toimineet: Kar-Air, Malmilento, Suomen Ilmailuopisto ja Utin Lento. Magneettiset ja säteilymittaukset on tehty kaupallisilla instrumenteilla, sähköiset Geologian tutkimuskeskuksessa rakennetuilla mittalaitteilla. Ohjelmistot ovat alkuaan olleet kokonaan GTK:ssa tehtyjä ja vasta 90-luvun puolessa välissä siirryttiin käyttämään joiltakin osin kaupallisesti saatavissa olevia ohjelmistoja lähinnä interpoloinnissa ja visualisoinnissa (Geosoft Oasis Montaj, ErMapper ja Interpid). 90-luvun puoleen väliin saakka käytettiin Etelä-Suomen yksikön keskustietokonetta ja mikroaikakauden alkaessa siirryttiin mahdollisuuksien mukaan käyttämään henkilökohtaisia PC:tä ja edelleen kannettavia PC:tä kentällä. Kotimaan lentokartoitusmittaukset on tehty DC3 (1972-1979), Twin Otter (1980-2007) ja Cessna Caravan (2000-2006) lentokoneista käsin. Lentokoneiden operaattoreina ja omistajina ovat toimineet: Kar-Air, Malmilento, Suomen Ilmailuopisto ja Utin Lento. Magneettiset ja säteilymittaukset on tehty kaupallisilla instrumenteilla, sähköiset Geologian tutkimuskeskuksessa rakennetuilla mittalaitteilla. Ohjelmistot ovat alkuaan olleet kokonaan GTK:ssa tehtyjä ja vasta 90-luvun puolessa välissä siirryttiin käyttämään joiltakin osin kaupallisesti saatavissa olevia ohjelmistoja lähinnä interpoloinnissa ja visualisoinnissa (Geosoft Oasis Montaj, ErMapper ja Interpid). 90-luvun puoleen väliin saakka käytettiin Etelä-Suomen yksikön keskustietokonetta ja mikroaikakauden alkaessa siirryttiin mahdollisuuksien mukaan käyttämään henkilökohtaisia PC:tä ja edelleen kannettavia PC:tä kentällä. National airborne surveys have been made using DC3 (1972-1979), Twin Otter (1980-2007) and Cessna Caravan (2000-2006) aircraft operated and owned by Kar-Air, Malmilento, Suomen Ilmailuopisto (Finnish Aviation Academy) and Utin Lento. Magnetic and radiometric measurements have been made with commercial instruments while electrical measurements have been made with equipment built by the GTK. Initially the software has been written completely at the GTK while partial use of commercial software only began in the mid-1990s; mainly in interpolation and visualisation (Geosoft Oasis montaj, ERDAS ER Mapper and INTREPID). The mainframe computer of the GTK's Southern Finland office was used until the mid-1990s when, as the era of the microcomputer progressed, there was a transfer to using personal PCs in the office and, further, laptops in the field.