From 1 - 10 / 16
  • The Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 data include material produced during the period 1972-2007 for land use planning, for the mapping and inventory of the natural resources as well as for environmental management and for scientific research. The main mapping scale has been 1:10 000. The data contains a sediment as a basal deposit at a depth of one metre. The minimum size of the basal deposit polygon is two hectares, with islands, mire and field enclosures, as well as geologically significant sites as an exception. The 0.4-0.9 m thick layers are described as overlying the basal deposit and, in geologically or economically significant cases, such layers could be even thicker. The minimum polygon size of the overlying deposit is usually four hectares. Thin covering layers under 0.4 m in thickness, which are difficult to delimit but effect an area of at least four hectares, are displayed as point data. Besides the deposits Quaternary geological formations formed in different ways, such as eskers and hummocky moraines, are described in the data. Other mapping sites such as small rock exposures, dunes and raised beaches are shown as point or line data. Coordinate reference system of the Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 was transformed in March 2013. The transformation from Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ) Uniform Coordinate Frame to ETRS-TM35FIN projection was done by using the three-dimensional transformation in accordance with the recommendations for the public administration JHS154.

  • The Topographic map series is a dataset depicting the terrain of all of Finland. The key elements in it are the road network, buildings and constructions, geographic names, waterways, land use and elevation. The more precise levels of the Topographic map series consist of the same map objects and map symbols depicted in the same way as in the familiar Basic map. Basic map raster is applicable to be used, for instance, as a base map for planning land use or for excursion and outdoor recreational purposes in mobile devices and in various Internet services associated with nature. When going over to the more general datasets in the Topographic map series, the number and visualisation of objects and map symbols changes. The generalised small-scale Topographic maps raster are applicable to be used as approach maps in e.g. mobile devices and Internet services. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. More information: Topographic data and how to acquire it http://www.maanmittauslaitos.fi/en/maps-and-spatial-data/expert-users/topographic-data-and-how-acquire-it

  • Aineisto sisältää lähes kaikki Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaata) voimassa olevat teiden yleissuunnitelmat. Yleissuunnitelmista on koottu yleiskartat ja suunnitelmakartat. Aineistoon kuuluu Maantielain (23.6.2005/503) 18 § mukaan laaditut teiden yleissuunnitelmat, joiden voimassaoloaika ei ole vielä Maantielain 31 § mukaisesti umpeutunut, tai joita ei ole vielä korvattu Maantielain 21 § mukaisella tiesuunnitelmalla. Aineisto on peräisin ELY-keskuksilta kerätyistä teiden yleissuunnitelmista, joihin voimassaolotieto on saatu Liikennevirastolta. Aineisto pohjautuu .pdf tiedostoina kerättyyn materiaaliin ja SITO Oy:n luomiin rajauksiin. Yleissuunnitelmien yleiskarttojen ja suunnitelmakarttojen rasterikuvat on asemoitu ETRS-TM35FIN koordinaatistoon, rajattu karttalehtien mukaan ja leikattu rajausten mukaisesti Aineistoa ei tällä hetkellä päivitetä säännöllisesti.

  • Paikkatietoaineisto sisältää maa- ja metsätalousministeriön 20.12.2018 nimeämät vesistö- ja meritulvien merkittävät tulvariskialueet. Alueiden rajauksissa on otettu huomioon tulvakartoituksen tarpeet. Merkittävien tulvariskialueiden nimeäminen tapahtui tulvariskien alustavan arvioinnin perusteella. Arvioinnin tekivät vesistö- ja meritulvien osalta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Kunnat arvioivat hulevesistä eli sade- ja sulamisvesistä aiheutuvat tulvariskit taajamissa. Kunnat eivät nimenneet merkittäviä hulevesitulvariskialueita. Tulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otettiin huomioon tulvien todennäköisyys sekä niistä mahdollisesti aiheutuvat yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Tulvariskien alustava arviointi tehtiin ja merkittävät tulvariskialueet nimettiin vuonna 2010 voimaan tulleen tulvariskilain mukaisesti. Vesistö- ja meritulvien merkittävien tulvariskialueiden lisäksi ELY-keskukset ovat tunnistaneet myös muita tulvariskialueita, joilla vesistötulvasta ei arvioida aiheutuvan yleiseltä kannalta katsoen vahingollisia seurauksia. Näistä laaditaan rajaukset ennen mahdollisten jatkotoimenpiteiden suunnittelua alueille. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Aineistossa esitetään 24 kalalajin sekä 2 rapulajin esiintyminen Suomessa. Rapulajeista toinen, täplärapu, kuuluu EU:n vieraslajiasetuksen mukaisiin EU:n kannalta haitallisiin lajeihin. Lajeista kuvataan yleislevinneisyys, sekä luokiteltuna tietona esiintymien alkuperäisyys, uhanalaisuus ja luonnonvaraisuus. Tiedot esitetään valuma-alueittain (kolmas jakotaso) ja merialuejaon mukaisesti.

  • Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Määritetyt tulva-alueet on saatavilla paikkatietokantana toistuvuuksilta 1/2a, 1/5a, 1/10a,1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a. Kullakin toistuvuudella on oma karttatasonsa. Määritetyissä tulva-alueissa on kuvattu yleensä tulvan peittävyyden lisäksi myös vaaran asteena käytetty vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m ja vesistö). Tämän lisäksi on saatavilla karttatasot tulvakartoitettujen alueiden rajoista sekä infoviivoista (poikkiviivoista). Infoviivoihin on tallennettu attribuuttina eri toistuvuuksien vedenkorkeuslukemat tulvakartoitetuilta alueilta. Eri puolilta maata on valmistunut tulvakartoitus tähän mennessä yli sadalta joki- ja järvialueelta. Meritulvakartoitus on laadittu koko rannikkoalueelta. Tulvavaaravyöhykkeiden käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Yleispiirteiset tulvavaarakartat eivät ole riittävän tarkkoja rakennuskohtaiseen tarkasteluun. Lisätietoja tulvakartoituksesta on saatavilla ympäristöhallinnon verkkopalvelun tulvakartoitus-sivulta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Aineisto käsittää vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetut yleiskaavat. Siten aineisto kattaa ennen vuotta 2000 kunnanvaltuustojen hyväksymät yleiskaavat siltä osin, kuin niiden alueet on alistettu vahvistettaviksi ja ne ovat tulleet voimaan. Valitusprosessien keston takia aineiston viimeinen yleiskaava vahvistui huhtikuun lopussa 2006. Aineisto sisältää yksittäisten yleiskaavojen vahvistettujen alueiden ulkorajaukset vektorimuotoisena. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).