2014
Type of resources
Available actions
Topics
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Service types
Scale
Resolution
-
Kauniaisten WMS-palvelu (Trimble Locus WMS Server) on WMS-rajapintapalvelu, jonka kautta on saatavilla seuraavat karttatasot (suluissa tekninen nimi): Kauniaisten opaskartta (Kauniaisten opaskartta), Kauniaisten ortokuva (Kauniaisten ortokuva), Kauniaisten osoitekartta (Kauniaisten kiinteistökartta),Kauniaisten ajantasa-asemakaava (Kauniaisten ajantasa-asemakaava), Kauniaisten karsittu kantakartta (Kauniaisten karsittu kantakartta). Palvelu perustuu Kauniaisten opaskartta-, ortokuva-, osoitekartta- ja ajantasa-asemakaavakartta-aineistoihin. Opaskartta- ja ortokuva-aineistoja hallinnoi Espoon kaupungin kaupunkimittausyksikkö, muita Kauniaisten kaupungin maankäyttöyksikkö. Palvelun käyttö on maksutonta eikä vaadi autentikointia eli tunnistautumista käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla.
-
Aineisto sisältää teoreettiset näkyvyysanalyysit TIFF-formaatissa Uudenkaupungin kahdeksalta OAS-alueelta (tuulivoimayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma), joita on tutkittu Uudenkaupungin tuulivoimayleiskaavaa varten. Näkyvyysanalyysit on mallinnettu ArcGIS-paikkatieto-ohjelman Viewshed-työkalulla. Paikkatieto-ohjelmiston avulla on laskettu tuulivoimaloiden näkyvyys maaston korkeustietojen pohjalta sekä metsäiset alueet huomioiden. Metsän korkeudeksi on yleistetty 15 metriä, havainnoitsijan korkeudeksi 2 metriä. Tuulivoimaloiden napakorkeus on 140 metriä, Muntilan kaava-aluetta lukuun ottamatta (120 metrin napakorkeus, rakennuslupahakemuksen mukaan).
-
TIIVISTELMÄ: Aineisto sisältää Tampereen ohjelmoidut, vireille tulleet ja hyväksytyt asemakaavat sekä niiden arvioidun kaavavarannon. Kohteet viedään tietokantaan kun 1) kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan, tai 2) kun asemakaavoitusohjelmaan kuulumattoman kohteen kaava tulee vireille. Ohjelmoiduilla asemakaavoilla tarkoitetaan asemakaavoitusohjelmassa olevia kohteita, jotka eivät vielä ole tulleet vireille. Aineiston attribuutit kuvaavat kohteiden arvioitua tai kaavan mukaista varantoa, kerrosalan muutosta, kerrosalan muutoksen myötä syntynyttä asuntorakentamisen kapasiteettia sekä kaavan etenemistä. Ennen 1.9.2014 hyväksyttyjen asemakaavojen osalta aineisto sisältää vain osan ominaisuustiedoista. Aineistoa käytettäessä on huomioitava, että eri attribuuteilla esiintyvä arvo ”0” voi merkitä sekä sitä että kyseinen arvo ei ole tiedossa, tai sitä että kyseinen arvo on nolla (ei yhtään). Lisäksi on huomioitava, että ennen asemakaavan hyväksymistä kerrosalaa koskevat tiedot ovat arvioita. Hyväksytyn asemakaavan mukainen varanto ei merkitse luovutettavissa olevaa tai välittömästi rakennettavissa olevaa varantoa. Tietokannan geometria on alue. Geometria on suuntaa-antava arvio kaavan hyväksymiseen saakka. Kun kaava on hyväksytty, aluerajaus päivitetään vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista geometriaa. Aineistoa ylläpidetään Oracle-ympäristössä. Aineiston päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK24 (EPSG:3878). AINEISTON ATTRIBUUTIT: KAAVAN_NUMERO Kaavan numero on nelinumeroinen kaavan yksilöivä tunnus. Kaavan numero päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille. SIJAINTI Sijainti on lyhyt sanallinen kuvaus kohteena olevan alueen sijainnista, esimerkiksi kaupunginosan nimi. Päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan tai ellei kyseessä ole asemakaavoitusohjelman kohde, päivitetään kaavan tullessa vireille. TEEMA Teema on lyhyt sanallinen kuvaus kaavan teemasta, joka voi olla esimerkiksi ”asuminen” tai ”työpaikka-alue”. Päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan, tai ellei kyseessä ole asemakaavoitusohjelman kohde, päivitetään kaavan tullessa vireille. DIAARINRO Diaarinumero on kaavan virallinen diaarinumero. Diaarinumero päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille. Diaarinumero TRE:4926/10.02.01/2014 päivitetään tietokantaan muodossa TRE+1404926 eli siten, että tietokantaan vietävän diaarinumeron numerosarja on aina seitsemän merkkiä pitkä ja alkaa vuosiluvun kahdella viimeisellä numerolla (esimerkissä 14), jonka jälkeen lisätään tarvittava määrä nollia, mikäli asian numero (esimerkissä nelinumeroinen 4926) on lyhyempi kuin viisi merkkiä. KEM_YHT Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua kerrosalan muutosta kaikki käyttötarkoitukset mukaan lukien. Muutos voi tarkoittaa kerrosalan lisäystä tai vähentymistä. Arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. AS_KEM_YHT Järjestelmän laskema luku, jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku muodostuu kun lasketaan yhteen AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden arvot. Luku kuvaa kohteen yhteenlaskettua asuinrakentamiseen tarkoitetun kokonaiskerrosalan muutoksen määrää. Luku päivittyy tietokantaan kun AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden arvot päivitetään. AK_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua asuinkerrostalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Luhtitalot luetaan asuinkerrostaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio AK_KEM_YHT/sarakkeen arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. AR_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua rivitalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Ketjutalot luetaan rivitaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio AK_KEM_YHT/sarakkeen arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille.Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. AO_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua omakotitalojen kokonaiskerrosalan muutosta. Paritalot luetaan omakotitaloiksi. Mikäli kaavaan arvioidaan toteutuvan tai toteutuu merkintä C, sen arvioitu asumisen kerrosala sisällytetään joko AK_KEM_YHT, AR_KEM_YHT ja AO-KEM_YHT-sarakkeiden kerrosalaan sen mukaan minkä talotyypin rakennuksia arvioidaan toteutuvan. Arvio AK_KEM_YHT/sarakkeen arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. MUU_KEM_YHT Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa muuhun kuin asumiseen suunniteltua uutta maanpäällistä kokonaiskerrosalaa. Uudella kerrosalalla tarkoitetaan kaavassa osoitettavaa uutta rakentamista. Arvio päivitetään tietokantaan kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio. (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä.) Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään seuraavasti vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen yhteydessä vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. MAANAL_KEM Luku, jonka yksikkö on kerrosneliö. Luku kuvaa kaava-alueen arvioitua maanalaisen kokonaiskerrosalan muutosta. Arvio päivitetään tietokantaan, kun kohde sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka mainittu luku on arvio (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä). Kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa, kerrosala päivitetään vastaamaan lautakunnalle esitetyn kaavaehdotuksen mukaista kerrosalan muutosta. Mikäli lautakunta on päättänyt kaavaehdotuksiin tehtävistä muutoksista, kerrosala päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista kerrosalan muutosta. KEM_YHT_0 Tarkistussarake, jonka arvo 0 kertoo, ettei kaava-alueelle arvioida tulevan kerrosalan lisäystä tai vähennystä. Tieto päivitetään tietokantaan, kun kohde, johon ei arvioida tulevan kerrosalan muutosta, sisällytetään asemakaavoitusohjelmaan. Ellei kohde sisälly asemakaavoitusohjelmaan, tieto päivitetään kaavan tullessa vireille. Kaavaehdotuksen ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) saakka tieto on arvio (Ensimmäisellä lautakuntakäsittelyllä tarkoitetaan hyväksymiskäsittelyä edeltävää lautakuntakäsittelyä). Jos tilanne muuttuu myöhemmin, tieto päivitetään kaavan hyväksymisen jälkeen vastaamaan hyväksytyn kaavan mukaista tilannetta. AS_AK_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AK_KEM_YHT-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä kerrostaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (77 kem). Luhtitalot luetaan kerrostaloiksi. Luku kuvaa kerrostalorakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AK_KEM_YHT-sarake päivitetään. Luku on laskennallinen arvio. AS_AR_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AR_KEM_YHT-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä rivitaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (106 kem). Ketjutalot luetaan rivitaloiksi. Luku kuvaa rivitalorakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AR_KEM_YHT-sarake päivitetään.Luku on laskennallinen arvio. AS_AO_LKM Järjestelmän laskema luku. Luku muodostuu kun AO_KEM_YHT-sarakkeen arvo jaetaan laskennallisella yhtä omakotitaloasuntoa kohden vaadittavalla kerrosneliömäärällä (176 kem). Paritalot luetaan omakotitaloiksi. Luku kuvaa omakotirakentamisen potentiaalia asuntojen laskennallisena lukumääränä. Päivittyy tietokantaan kun AO_KEM_YHT-sarake päivitetään. Omakotitalojen asuntomäärien arvioinnissa ei ole huomioitu tonttien määrää, ts. käyttötarkoitukseltaan jos yhden asunnon omakotitalon tontin rakennusoikeus on suuri, sille voi laskennallisesti muodostua kahden AO-asunnon varanto.Luku on laskennallinen arvio. OK_TONTIT_LKM Kaavan sisältämien uusien ok-tonttien lukumäärä (kpl). OK-tontilla tarkoitetaan erillispientalotonttia. Tonttien lukumäärä käsittää sekä kaupungin että muun omistajan maalla olevat uudet ok-tontit. Päivitetään tietokantaan kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa (YLA). Lukua ei päivitetä tämän jälkeen vaikka kaavaa (tonttien lukumäärää) muokattaisiin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tämän sarakkeen arvo on yksi niistä joiden perusteella lasketaan asemakaavoituksen tulos. MAANOMISTUS Suunnittelun kohteena olevan tai kaavan mukaisen alueen maanomistus. Maanomistusta kuvataan seuraavilla numerotunnuksilla: 1 = maan omistaa Tampereen kaupunki, 2 = maan omistaa mikä tahansa muu taho (muut tahot) kuin Tampereen kaupunki, 3 = alueella on sekä Tampereen kaupungin että minkä tahansa muun tahon (tahojen) maanomistuksia. Päivitetään tietokantaan viimeistään kaavan tullessa vireille sekä sen jälkeen kaavan ensimmäiseen hyväksymiskäsittelyä edeltävään lautakuntakäsittelyn yhteydessä (mikäli päivittäminen geometrian tarkistamisen tai maanomistusolosuhteiden muutosten vuoksi on tarpeen). TOT_OAS Kaavan vireilletulon toteutunut päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun kaava on tullut vireille. Vaikka OASia päivitettäisiin kaavatyön aikana, tämän sarakkeen arvoa ei muuteta OASin mukaiseksi. TOT_LUO Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisen päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun luonnosvaihe on tullut nähtäville. Mikäli kaavassa ei ole erillistä luonnosvaihetta ts. kaavan valmisteluaineisto tulee nähtäville kaavan vireilletullessa, päivitetään tähän sarakkeeseen sama päivämäärä kuin TOT_OAS-sarakkeeseen (vireilletulon päivämäärä). TOT_EHD Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun ehdotus on tullut nähtäville. TOT_YLA Kaavan ensimmäisen yhdyskuntalautakunta-käsittelyn päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun kaava on käsitelty lautakunnassa. Päivämäärää ei muuteta vaikka lautakuntakäsittelyitä olisi useita. TOT_HYV Kaavan hyväksymisen päivämäärä. Päivitetään tietokantaan kun kaava on hyväksytty. LAINVOIM Päivämäärä jolloin kaava on saanut lainvoiman (kuulutuspäivämäärä). TONTTIJAKO Kaavan tonttijaon laji. Tonttijaon laji merkitään yhdellä kirjaimella: S= kaavassa on sitova tonttijako; O = kaavassa on ohjeellinen tonttijako; M = kaavassa on mikä tahansa muu kuin sitova tai ohjeellinen tonttijako, tai kaavassa on useampia erilaisia tonttijakoja,tai kaavassa ei tule uutta tonttijakoa vaan aiemmin olemassa oleva jää voimaan; E = kaavassa ei ole tonttijakoa (kyseessä esim. yleinen alue). Tonttijaon laji päivitetään tietokantaan kun kaava on käynyt ensimmäisessä hyväksymiskäsittelyä edeltävässä lautakuntakäsittelyssä. Mikäli kaavassa on vain yhdenlainen tonttijako ja sen lisäksi aluetta jolla tonttijakoa ei ole (esim. yleistä aluetta), tonttijaon laji merkitään sen mukaan mikä tuo yhdenlainen tonttijako on. YLA_AS_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) viedyn kaavaehdotuksen mukainen asumisen kerrosala. Päivitetään tietokantaan kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa. Lukua ei päivitetä tämän jälkeen, vaikka kaavaa (kerrosalaa) muokattaisiin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tämän sarakkeen arvo on yksi niistä joiden perusteella lasketaan asemakaavoituksen tulos. YLA_MUU_KEM Luku jonka yksikkö on kerrosneliö. Ensimmäiseen lautakuntakäsittelyyn (YLA) viedyn kaavaehdotuksen mukainen muuhun kuin asumiseen tarkoitettu kerrosala. Päivitetään tietokantaan kun kaava on ensimmäisen kerran käsitelty lautakunnassa. Lukua ei päivitetä tämän jälkeen vaikka kaavaa (kerrosalaa) muokattaisiin lautakuntakäsittelyn jälkeen. Tämän sarakkeen arvo on yksi niistä joiden perusteella lasketaan asemakaavoituksen tulos. KAAV_OHJ_NRO Kohteelle kaavoitusohjelmassa annettu numero. Päivitetään tietokantaan kun kohde viedään kaavoitusohjelmaan. Päivitetään asemakaavoitusohjelman uudistamisen yhteydessä mikäli numero muuttuu tai mikäli kohde ei enää sisälly kaavoitusohjelmaan. KAAV_OHJ_VUOSI Vuosiluku jonka kohteisiin kaava asemakaavoitusohjelman mukaan lukeutuu. Päivitetään asemakaavoitusohjelman uudistamisen yhteydessä mikäli vuosiluku muuttuu tai mikäli kohde ei enää sisälly kaavoitusohjelmaan. PERUTTU Kertoo onko kaava peruttu. Arvo ”E”=ei peruttu ja arvo ”K”=peruttu. GEOMETRIA Aluerajaus viedään tietokantaan summittaisena arviona kun kohde sisällytetään kaavoitusohjelmaan. Kun kaava tulee vireille, geometria päivitetään vastaamaan OASissa esitettyä aluerajausta. Kun kaava käy ensimmäisessä yla-käsittelyssä (hyväksymistä ennen), geometria päivitetään vastaamaan kaavan mukaista aluerajausta. Mikäli YLA muuttaa kaavan rajausta, geometria päivitetään vielä kaavan hyväksymisen jälkeen.
-
Metsähakkeen korjuupotentiaali kuvaa metsähakkeen raaka-aineiden teknistä hankintamahdollisuutta. Raaka-aineina tässä aineistossa on huomioitu 1) uudistushakkuilta korjattavat hakkuutähteet eli latvusmassa ja kannot sekä 2) nuorten metsien pienpuu. Tekninen potentiaali tarkoittaa sitä osaa latvusmassasta, kannoista ja pienpuusta, joka on erilaisten rajoitteiden aiheuttamien vähennysten jälkeen korjattavissa. Tällaisia rajoitteita ovat mm. korjuukohteen hehtaarikohtainen energiapuun vähimmäiskertymä, poistettavan rungon keskimääräinen vähimmäiskoko, kasvupaikka ja talteensaantoaste. Tekninen potentiaali ei kuvaa metsähakkeen saatavuutta, joka riippuu mm. metsänomistajan myyntihalukkuudesta ja kilpailutilanteesta. Aineistot on kuvattu suppeasti alla ja tarkemmin Anttilan ym. (2013, 2014) raporteissa. Pienpuupotentiaalit perustuvat valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koealatietoihin (Korhonen ym. 2013). Koealat on mitattu vuosina 2004-2008, ja kattavat koko maan poislukien Ylä-Lapin. Pienpuuta korjataan energiaksi lähinnä varttuneista taimikoista sekä nuorten kasvatusmetsien ensiharvennuksilta, joten tarkastelu rajoitettiin näiden kehitysluokkien koealoihin. Koealoista valittiin ne, joille oli maastoinventoinnissa ehdotettu taimikonhoitoa tai ensiharvennusta seuraavan viiden vuoden kuluessa. Koealoille simuloitiin alaharvennus Tapion metsänhoitosuositusten (Hyvän metsähoidon suositukset 2006) mukaisesti. Joka koealalle laskettiin runkopuun poistuma ja ainespuun kertymä puulajeittain (mänty, kuusi ja koivu) rinnankorkeusläpimitaltaan yli neljä senttimetriä paksuista puista. Kuitupuupölkyn lyhin sallittu pituus oli kaksi metriä ja minimilatvaläpimitta 6 cm. Rinnankorkeusläpimitaltaan 4-9,5 cm:n puut laskettiin puulajista riippumatta kokonaan energiapuuksi. Pienpuulle laskettiin potentiaalit kuntakohtaisesti olettaen kolme eri korjuumenetelmää. Kaikissa menetelmissä energiapuun minimikertymän koealalla tuli olla vähintään 25 m3/ha. Puhtaissa energiapuuvaihtoehdoissa (menetelmät Ranka ja Kokopuu) ainespuun kertymälle asetettiin enimmäisrajaksi 45 m3/ha, jonka ylittävät koealat katsottiin ainespuukohteiksi. Nimensä mukaisesti vaihtoehdossa Ranka laskettiin pelkän rangan potentiaali ja vaihtoehdossa Kokopuu mukaan laskettiin myös elävät oksat. Aines- ja energiapuun integroituun korjuuseen (menetelmä Integroitu) soveltuviksi taas katsottiin puhtaat havupuu- ja koivukoealat, joilla pääpuulajin ainespuun kertymä oli suurempi kuin 20 m3/ha, kertymän keskirunkokoko suurempi kuin 30 dm3 ja energiajakeen kertymä suurempi kuin 25 m3/ha. Energiajae oletettiin korjattavaksi rankana, koska ainespuu korjataan karsittuna ja energiapuu korjataan samalla kalustolla. Tavaralajipuhtaaksi koeala luettiin, mikäli havupuiden tai koivun ainespuukertymä oli yli 80 % koealan ainespuukertymästä. Jos ainespuun kertymä oli pienempi tai yhtä suuri kuin 20 m3/ha, kohde oletettiin korjattavaksi energiakäyttöön kokopuuna. Kaikissa vaihtoehdoissa runkopuun ja elävän latvuksen tekniseksi talteensaannoksi olettiin 100 %. Kokopuukorjuussa kuolleiden oksien sen sijaan oletettiin varisevan korjuun ja kuljetuksen aikana. Uudistushakkuilta kertyvän latvus- ja kantobiomassan potentiaalit riippuvat uudistushakkuiden määrästä, joka puolestaan riippuu puunjalostusteollisuuden kotimaisen puun tarpeesta. Uudistushakkuille syntyvän latvus- ja kantobiomassan määrän arviot perustuvat kahteen eri ainespuun hakkuumahdollisuusarvioon: Suurin kestävä aines- ja energiapuun hakkuukertymä (SK) ja Toteutunut hakkuukertymä (TH). Arviot tuotettiin MELA-mallilla (Redsven ym. 2013). Hakkuumahdollisuusarviot perustuivat vuosien 2008–2012 aikana mitattuihin valtakunnan metsien inventoinnin maastokoealoihin (http://www.metla.fi/metinfo/vmi/). Kunkin metsäkeskuksen alueelle suurin puuntuotannollisesti ja taloudellisesti jatkuvasti hakattavissa oleva puumäärä on laskettu maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin laskentakorolla siten, että kausittaiset nettotulot ja aines- ja energiapuun hakkuukertymät pysyvät vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymä säilyy koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kauden tasolla, ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna on laskelma-ajan lopussa vähintään alkuhetken tasolla (laskelma SK). Laskelmassa ei rajoitettu kasvun ja poistuman suhdetta, metsien ikäluokkarakennetta tai uudistushakkuiden määrää eikä kestävyyttä edellytetty puulajeittain. Toteutuneet hakkuut (TH) -laskelmassa ainespuun kertymä puulajeittain ja uudistushakkuupinta-ala säilyivät vuoteen 2050 asti vuosien 2008–2012 keskimääräisellä tasolla. Laskelmista TH ja SK poimittiin hakkuupoistuman biomassat avohakkuilta runkopuulle, oksille ja kannoille. Mukaan luettiin korjuuohjeiden mukaisesti vain kuivahkot kankaat ja niitä viljavammat kivennäismaat sekä vastaavat turvemaat (Äijälä ym. 2010). Latvusmassan poistuma arvioitiin lisäämällä oksabiomassaan runkopuun hukkaosuus. Latvus- ja kantobiomassa muunnettiin kiintotilavuudeksi jakamalla kunkin jakeen biomassa vastaavalla kuivatuoretiheydellä. Lopulta tekninen korjuupotentiaali saatiin vähentämällä edellisestä palstalle suositusten mukaan jätettävä osuus (latvusmassalla 30 % ja kannoilla 16-18 %). Metsäkeskustason potentiaalit jaettiin edelleen kunnille niiden uudistuskypsien metsien pinta-alaosuuden mukaan (MetINFO 2014). Kuntatason potentiaalit levitettiin tasan vuoden 2013 maaluokkatulkinnan mukaiselle metsämaalle (Avoimien aineistojen tiedostopalvelu 2015), josta oli poistettu luonnonsuojelualueet (Avoin tieto 2016). Viitteet Anttila, P., Nivala, M., Laitila, J. & Korhonen, K.T. 2013. Metsähakkeen alueellinen korjuupotentiaali ja käyttö. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 267. 24 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2013/mwp267.htm. Anttila, P., Nivala, M., Laitila, J., Flyktman, M., Salminen, O. & Nivala, J. 2014. Metsähakkeen alueellinen korjuupotentiaali ja käyttö vuonna 2020. Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 313. 55 s. Saatavissa: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2014/mwp313.htm. Avoin tieto. 2016. Internet-portaali. Suomen ympäristökeskus. Saatavissa: http://www.syke.fi/avointieto. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. 2015. Internet-portaali. Luonnonvarakeskus. Saatavissa: http://kartta.metla.fi/. Hyvän metsänhoidon suositukset. 2006. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. ISBN 13-978-952-5118-84-1. Korhonen, K.T., Ihalainen, A., Viiri, H., Heikkinen, J., Henttonen, H.M., Hotanen, J.-P., Mäkelä, H., Nevalainen, S. & Pitkänen, J. 2013. Suomen metsät 2004–2008 ja niiden kehitys 1921–2008. Metsätieteen aikakauskirja 3/2013: 269–608. MetINFO. 2014. MetINFO – Metsätietopalvelut. Saatavissa: http://www.metla.fi/metinfo. Redsven, V., Hirvelä, H., Härkönen, K., Salminen, O., Siitonen, M. 2013. MELA2012 Reference Manual (2nd edition). Finnish Forest Research Institute. 666 p. (Saatavilla: http://mela2.metla.fi/mela/julkaisut/oppaat/mela2012_2nd_ed.pdf). Äijälä, O., Kuusinen, M. & Koistinen, A. 2010. Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. 31 s. Saatavissa: http://www.tapio.fi/files/tapio/Aineistopankki/Energiapuusuositukset_verkkoon.pdf.
-
Aineisto sisältää Nautelankosken museon tuottaman maisemamuutosta kuvaavan pisteaineiston. Kohteista on linkki Nautelankosken sivuille kerättyihin valokuvavertailuihin. Aineisto on tuotettu Onks tääl tämmöstäki ollu? – Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihankkeessa. Hanke päivittää ja täydentää Liedon vanhan rakennuskannan inventointiin perustuvaa tietokantaa. Hanke on saanut rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Leader-ryhmä Varsin Hyvä ry:n kautta, ja se toteutetaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella. Aineisto on tuotettu digitoimalla kohteita QGIS-ohjelmiston avulla. Lisäksi kentällä on käyty kuvaamassa kohteita nykyaikana ja historiallisia valokuvia on etsitty arkistoista.
-
WMS-palvelu sisältää INSPIRE-direktiivin Liite II/Ortoilmakuvat-ryhmään kuuluvat seuraavat SYKEn aineistot: Image2000 mosaiikki, Image2006 mosaiikki, Image2012 mosaiikki. Aineistot eivät ole INSPIREn tietotuotemäärittelyn mukaisia. Aineistot kuuluvat SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Palvelu on tarkasteltavissa mittakaava-alueella 1:5000 – 1:20 000 000.
-
Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin Digitraffic-palvelussa julkaistut kelikameratiedot Pirkanmaan aluerajauksella. Keli- ja liikennekameroiden kuvista saadaan tietoa tienpinnan tilasta sekä liikennetilanteesta. Aineisto haetaan Digitraffic-rajapinnalta ja se on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Aineisto on pistemuotoista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Kelikameran kuvat päivittyvät yleensä 10-20 min välein. Kameroista kerrotaan tunnistenumero, nimi (tie ja alue, esim kaupunginosa), suunta ja kuvan päivitysaika. Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki.
-
Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin Digitraffic-palvelussa julkaistut tiesääasematiedot Pirkanmaan aluerajauksella. K Aineisto haetaan Digitraffic-rajapinnalta ja se on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Aineisto on pistemuotoista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Tiedot päivittyvät yleensä 5 min välein. Asemista kerrotaan tien nimi ja alue (esim kaupunginosa), yleensä tienpinnan ja ilman lämpötilat, sanallinen kuvaus kelistä ja sateen olomuodosta (tai pouta, jollei sada), ja tietojen aikaleima sekunnin tarkkuudella Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki.
-
Liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin Digitraffic-palvelussa julkaistut liikenteen sujuvuustiedot Tampereen aluerajauksella ja graafisena esityksenä. Aineisto haetaan Digitraffic-rajapinnalta ja se on katsottavissa julkisesti Oskari-karttapalvelussa sekä Tampereenliikenne.fi-sivustolla. Aineisto on viivamaista ja ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Normaali tiedon päivitysväli on noin minuutti. Mittaustiedoista kerrotaan tieosuus ja suunta, sanallinen sujuvuusluokka (sujuvaa/hidastelevaa/pysähtelevää) ja päivityksen aika. Karttatason näkyvyydestä Oskari-karttapalvelussa vastaa Tampereen kaupunki.
-
Sulkukanavat-aineistossa on esitetty kaikki kanavat, jotka sisältävät sulkuportit. Mukana ei ole avokanavia. Aineiston geometriaan kuuluvat sulkualueet eli sulkuporttien välinen alue. Aineisto sisältää Väyläviraston vesiväylärekisteriin merkityt sulkukanavat. Kanavien ja sulkujen aukioloajat löytyvät täältä: https://vayla.fi/vaylista/vesivaylat/kanavat/aukioloajat