From 1 - 10 / 54
  • Taustakartta on useasta eri kartasta koottu vaihtuvamittakaavainen karttatuote. Sitä voi loitontaa ja lähentää koko Vantaan kartasta yhden tontin kartaksi. Aineistot:Kantakartta, Kiinteistökartta, Osoitekartta, Opaskartta ja Yleiskartta. Tarkin taso vastaa tarkkuudeltaan asemakaavan pohjakarttaa. Tällä tasolla esitetään maastossa olevat rakennukset, rakenteet, liikenneväylät, korkeussuhteet, kiinteistörajat ja kiinteistötunnukset sekä maa- ja vesialueet nimistöineen. Uloimmalla tarkkuustasolla esitetään koko Vantaan yleiskartta. Väliin jäävillä tasoilla esitetään mittakaavaan sopivasti suhteutettuja osoitekartta ja opaskartta-aineistoja. Tietojen ajantasaisuus: Muuttuneet tiedot taustakarttaan päivitetään lähimmille tasoille päivittäin ja muille tasoille viikoittain tai tarvittaessa. Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Saatavissa WMS-palvelun kautta, vaatii sopimisen tiedon tuottajan kanssa.

  • Nurmeksen ajantasa-asemakaava on yhdistelmäkartta hyväksytyistä ja lainvoiman saaneista asemakaavoista. Aineistoa ylläpidetään Autocad/dwg-muodossa. Kaavayhdistelmä on myös ladattavissa pdf-muodossa Lieksan ja Nurmeksen teknisen viraston verkkosivuilta. Nurmeksen kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK29) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

  • Yleiskaavapalvelun aineistot on päivitetty 15.3.2019. Palveluun on päivitetty yleiskaavoja, jotka on toimitettu ylläpitäjälle päivitysajankohtaan mennessä. Yleiskaavapalvelussa on paikkatietoina yhdelmiä Suomen nykyisistä yleiskaavoista. Aineisto sisältää yleiskaavoista kaavatilanteen karttayhdelmät, hakemistokartat eri kaavojen keskeisimmillä ominaisuustiedoilla sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Em. aineistot kattavat maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoituksen vuodesta 2000 lähtien sekä vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetut yleiskaavat siltä osin kun ne eivät ole kumoutuneet. Kaava-aineisto kootaan jo kunnan hyväksymisvaiheessa (ja kuntien yhteisten yleiskaavojen tapauksessa vahvistusvaiheessa vuoden 2016 lakimuutokseen asti), joten oikaisukehotusten ja valitusprosessien keskeneräisyyden vuoksi kaikki uusimmat yleiskaava-alueet eivät ole lainvoimaisia. Yleiskaavatiedot on kerätty kunnista ja konsulteilta sekä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoista. Aineisto päivittyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Aineisto sisältää lähes kaikki Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaata) voimassa olevat yleiskaavat. -Rakennuslain (370/1958) mukaisista yleiskaavoista valtion ympäristöhallinnon vahvistamat yleiskaavat. -Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) mukaan laaditut kuntien hyväksymät yleiskaavat ja kuntien yhteiset yleiskaavat sekä vuoden 2016 lakimuutokseen asti ympäristöministeriön vahvistamat kuntien yhteiset yleiskaavat. -Muutokset näihin kaavoihin. Yleiskaavoista ylläpidettävät tiedot ovat Kaavakarttojen rasteriyhdelmät, erikseen yleiskaavatilanne ja teemayleiskaavat (esim. vaihekaava, strateginen tai maanalainen yleiskaava), jotka voivat olla päällekkäin voimassa. Jos samassa kaavassa on päällekkäisiä karttalehtiä, rasterina esitetään niistä vain yksi ja muut on liitetty pdf-muodossa kaavamerkintöjen ja -määräysten yhteyteen. Mikäli kaavakartalla on merkintöjä rajauksen ulkopuolella, ne ovat leikkaantuneet pois mosaiikkiyhdistelmän luonnissa. Kaavojen hakemistokartat vektoreina, erikseen yleiskaavojen hakemisto ja teemayleiskaavojen hakemisto (voivat olla päällekkäin voimassa). Kaavakohtaisesti keskeisimmät ominaisuustiedot: Tunnus, yleiskaavan yksilöivä tunnus on muodostettu 3-merkkisestä kuntakoodista, välinumerosta (ei vanhan rakennuslain kaavoilla) ja järjestysnumerosta etunollineen. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoilla kuntakoodi on vuoteen 2013 asti hyväksytyillä 2013-14 kuntajaon mukainen ja siitä lähtien hyväksymisvuoden kunnan mukainen sekä sen perässä on teemakaavoilla numero 2 ja muilla yleiskaavoilla 1. Kuntien yhteisillä yleiskaavoilla on tunnuksessa vain yhden kunnan koodi. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuilla yleiskaavoilla tunnuksen kuntanumero perustuu vuoden 2004 kuntajakoon. Kaavaan saattaa kuulua useita toisistaan erillisiä alueita. Nimi, yleiskaavan nimi. Kaavan hyväksyneen kunnan nimi saattaa esiintyä kentän alussa, kyseessä ei välttämättä ole nykyinen sijaintikunta. Päätöksen päiväys, päivämäärä jolloin kunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan tai kuntien yhteinen yleiskaava on vahvistettu tahi vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen hyväksytty taikka vanhan rakennuslain yleiskaava on vahvistunut. Rakennuslain kaavoista on viimeisin vahvistumispäiväys, jolloin joku toimivaltainen viranomainen tai oikeusistuin on kyseiseen yleiskaavaan muutoksen tehnyt. Valitusprosessien keston takia vanhan rakennuslain viimeinen yleiskaava vahvistui vasta huhtikuun lopussa 2006, maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan vuonna 2000. Tyypittely, yleiskaavan luokittelu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kunnan hyväksymiin tai kuntien yhteisiin taikka rakennuslain vahvistettuihin. Oikeusvaikutteisuus, yleiskaavan luokittelu oikeusvaikutteisiin, osin oikeusvaikutteisiin tai ei oikeusvaikutteisiin. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuilla yleiskaavoilla luokka on aina oikeusvaikutteinen, vaikka kaava sisältäisi myös kunnan hyväksymispäätöksen varaan jääneitä alueita, koska ulkorajaus kattaa vain vahvistuneet alueet. Aineistoissa ei ole ollenkaan vanhan rakennuslain mukaisia vain kunnan hyväksymiä yleiskaavoja, joita valtion viranomainen ei ole vahvistanut. (Pinta-ala, yleiskaava-alueen nykyinen pinta-ala, eikä alkuperäisen kaavan suunnittelualueen. Kenttä on saatavissa vain vektoriaineiston mukana.) Lisätietoja, huomautuksina mm. kirjattu ne kaavatapaukset joissa on havaittu, ettei kaava ole tullut voimaan sellaisena kuin se on numeeristettu. Kaava-aineisto kootaan jo kunnan hyväksymisvaiheessa (ja kuntien yhteisten yleiskaavojen tapauksessa vahvistusvaiheessa vuoden 2016 lakimuutokseen asti), joten oikaisukehotusten ja valitusprosessien keskeneräisyyden vuoksi kaikki uusimmat yleiskaavat eivät ole lainvoimaisia. Muutoksenhaun takia osalla kaava-aluetta voi olla myöhäisempi voimaantulon päiväys. Vanhan rakennuslain mukaisiin yleiskaavoihin on myös tehty kuvankäsittelyllä vahvistusmerkintöjä. Joistakin kaavoista ei ole saatu kaikkia kartta- tai legendalehtiä. Samassa kaavassa saattaa olla voimassa päällekkäin useita karttalehtiä, jolloin vain yksi niistä näytetään rasterina ja muut legendan yhteydessä. Kuntien yhteisistä yleiskaavoista on listattu kunnat, joiden alueella kaava on sijainnut laatimisen aikaan. Linkitykset kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Tiedostot ovat pdf-muotoisia ja useampien legendalehtien tapauksessa monisivuisia. Jos samassa kaavassa on päällekkäisiä karttalehtiä, rasterina niistä on vain keskeisin ja muut on liitetty tähän legendalehtien jälkeen. Aineisto on saatavilla rajapinnan kautta seuraavissa koordinaatistoissa: EPSG:3067, ETRS89 / ETRS-TM35FIN EPSG:2393, KKJ / Finland Uniform Coordinate System EPSG:3873 - EPSG:3885, ETRS89/GKxxFIN-kaistat 19-31 EPSG:4326, WGS84 EPSG:3857, WGS84 Web Mercator (Auxiliary Sphere) EPSG:900913, Google Mercator

  • Aineisto sisältää koskiensuojelulain (nro 35/87 (1987-01-23)) nojalla suojellut kosket ja joet sekä valuma-alueet, joiden sisällä sijaitsevat vesistöt ja vesistön osat on suojeltu. Suojelluille vesistöille tai vesistön osille ei voida antaa vesilaissa tarkoitettua lupaa voimalaitoksen rakentamiseen. Aineisto sisältää myös kohteet, jotka on suojeltu Ounasjoen ja Kyröjoen suojelemisesta voimalarakentamisella säädetyillä erillislaeilla. Koskiensuojelulailla on kielletty uuden vesivoimalaitoksen rakentaminen 53 vesistöön tai vesistön osaan. Lain mukaan uuden voimalaitoksen rakentamiseen ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa. Suojellut alueet on rajattu siten, että ne käsittävät yhtenäisiä luonnontaloudellisia kokonaisuuksia. Alueiden valintaperusteina käytettiin vesistöjen virtavesiluonnon luonnontilaisuutta, edustavuutta, uhanalaisuutta ja harvinaisuutta sekä tieteellistä, kalataloudellista, virkistyskäytöllistä ja maisemallista merkitystä. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • Lieksan ranta-asemakaavat ohjaavat rakentamista ranta-alueilla. Aineisto sisältää noin 50 erillistä ranta-asemakaavaa kunnan alueelta. Kaavojen sijainnit on nähtävillä erillisestä hakukartasta. Aineistoa ylläpidetään AutoCAD dwg-muodossa. Lieksan kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK30) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

  • Kantakartta on sijaintitarkka kaavan pohjakartta-aineisto Kankaanpään kaupungin keskustan ja Niinisalon isoimpien taajamien alueilta. Kantakartta sisältää maastoa, rakennettua ympäristöä ja kiinteistöjaotusta kuvaavia tietoja. Aineisto on tuotettu ilmakuvauksien, maastomittauksien ja kiinteistötoimitusten sekä rakennuslupakäsittelyn toimenpiteiden kautta. Päivitys ja ylläpito on jatkuvaa. Aineisto sisältää kiinteistöt, rakennukset, liikenneväylät, nimistöt ja tunnisteet, aluejaotukset, vesistöt, korkeustiedot, maa- ja kasvipeitteen, runkopisteet sekä muut kohteet. Aineiston koordinaatistojärjestelmä on ETRS-GK22. Aineistoa ylläpidetään sähköisesti vektorimuodossa. Aineiston ylläpitomittakaava on 1:1000.

  • Asemakaavan pohjakartta eli kantakartta kattaa kokonaan vektorimuotoisena aineistona koko Vantaan alueen. Kantakartta on kiinteistörekisterikartan ohella tarkin maastokartta. Asemakaavan pohjakartasta ja kiinteistörekisterikartasta on tuotettu koko kaupungin kattava tif-karttasarja useana eri versiona. Sen tietosisältönä ovat rakennukset ja rakenteet, liikenneväylät rakennelmineen, erilaiset maa-alueet, vesialueet, korkeustiedot, ilmajohtoyhteydet ja nimistö. Karttaa ylläpidetään koko kaupungin alueelta (240 km2) 1:500 kartoitustarkkuusvaatimusten mukaan (kohteiden sijaintitarkkuus on +- 20 cm). Tietojen ajantasaisuus: uudet rakennukset rakenteineen tallennetaan kahden viikon kuluessa rakennuksen sijaintikatselmuksen toimittamisesta. Sijaintikatselmus suoritetaan rakentajan tilauksesta, kun rakennuksen perustus on tehty, viimeistään ennen rakennuksen loppukatselmusta. Puretut rakennukset poistetaan kartalta heti, kun purkutapahtumasta saadaan tieto. Muiden tietojen ajantasaistusviive vaihtelee muutamasta viikosta vuosiin. Kattava ajantasaistus suoritetaan tietyllä alueella kartoitusilmakuvauksen jälkeen sekä silloin, kun alueelle ryhdytään laatimaan asemakaavaa tai kaavanmuutosta. Päivitys ja ylläpito jatkuvaa. Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä: N2000 Saatavissa WMS-palvelun kautta vapaasti ilman kiinteistörajoja, joiden saaminen sen sijaan edellyttää erillistä sopimusta.

  • Lieksan yleiskaava-aineisto sisältää Kolin keskusta-alueen osayleiskaavan, Kolin vaaran yleiskaavan, Loma Kolin osayleiskaavan sekä Nurmijärven, Pielisen sekä Savijärven rantaosayleiskaavat. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Aineisto on tuotettu AutoCAD dwg-formaatissa. Lieksan kaupungin käyttämä aineistojen koordinaattijärjestelmä on EUREF-FIN (ETRS-GK30) ja korkeusjärjestelmä N2000. Aineistoa päivitetään mahdollisten kaavamuutosten mukaan.

  • Riihimäen osoitekartta Osoitekartta-aineisto kattaa koko Riihimäen kaupungin alueen Aineisto johdetaan kantakartalta. Aineistoa päivitetään jatkuvasti

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on koko kaupungin käsittävässa kartassa 1:45000 ja taajamissa 1:10000. Opaskartta kattaa Huittisten kaupungin alueen. Kaupungin keskustasta ja Vampulan taajamasta on tarkempi kartta 1:10000. Opaskartalla esitetään tiestö, nimistö, vesistöt, rakennetut alueet ja julkiset palvelut. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa ja sitä päivitetään jatkuvasti.