From 1 - 10 / 20
  • Rakennusperintöaineisto sisältää Asetuksella 480/85, Kirkkolailla (1054/1993), Lailla ortodoksisesta kirkosta (985/2006) sekä ns. Rautatiesopimuksella (1998) suojellut kohteet ja niihin kuuluvat rakennukset. Kirkkolailla ja Lailla ortodokisesta kirkosta suojelluista kohteista mukana ovat vain ennen vuotta 1917 rakennetut kirkkorakennukset, eivät mahdolliset muut rakennukset kuten tapulit tai hautakappelit. Aineistosta on luotu erilaisia tietotuotteita. Museoviraston internetsivuilta ladattavissa "Suunnittelijan" tai Inspire-aineistoissa ei ole mukana kohteita, jotka on suojeltu lailla rakennusperinnön suojelemisesta (tai vanhalla rakennussuojelulailla), koska ko. suojelutietojen ylläpito kuuluu ympäristöhallinnolle. Nämä kohteet on kuitenkin mukana aineistosta tehdyssä wms-rajapinnassa (ja mm. Paikkatietoikkunassa) Aineisto ei sisällä kaavoissa suojeltuja rakennuksia tai alueita. Kirkkolailla suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkkohallitus. Lailla ortodoksisesta kirkosta suojelluista kirkoista vastaava organisaatio on Kirkollishallitus. Rakennukset on paikannettu pistemäisinä, mahdolliset suojelualueet polygoneina. Aineistoista on laadittu kolme eri laajuista tietotuotetta (Inspire, suunnittelijan aineisto ja tutkijan aineisto).

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:20000. Opaskartta-aineisto kattaa koko Riihimäen kaupungin alueen Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tiet ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, metsä- ja pelto-alueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti

  • Opaskartta on yleiskartta, jonka ylläpitomittakaava on 1:20 000. Kartan alue kattaa koko Seinäjoen kantakaupungin sekä haja-asutusalueet. Kartta sisältää mm. seuraavat tiedot: nimistö, kadut, tie- ja rautatieyhteydet, julkiset rakennukset, kerrostaloalueet, pientaloalueet, teollisuusalueet, viheralueet, metsä- ja peltoalueet sekä kunnan rajat. Lisäksi kartassa on esitetty kaupunginosien ja osa-alueiden nimet. Aineistoa päivitetään jatkuvasti sekä vektori- että rasterimuodossa.

  • Virastokartta on asemakaavan pohjakartasta johdettu maastokartta, joka on laadittu 1:4 000 kartoitus- ja sijaintitarkkuusvaatimusten mukaan ja sille määriteltyjä kuvausteknisiä ohjeita noudattaen. Karttaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja se sisältää kuvauksen maastossa olevista rakennuksista, rakenteista, liikenneväylistä, korkeussuhteista sekä maa- ja vesialueista nimistöineen. Lisäksi kartalla esitetään kaupungin maanomistus ja tonttiosoitteet.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava koko kaupungin käsittävässä kartassa on 1:40000 ja taajamissa 1:12000. Taajama-alueen kartta kattaa Valkeakosken keskusta-alueen sekä Kemmolan kaupunginosan Sääksmäen taajamassa. Opaskartalla on esitetty tiestö, nimistö, osoitenumeroita, maankäyttö sekä joitain palveluita. Aineistoa ylläpidetään vektorimuodossa ja sitä päivitetään jatkuvasti. Painettua opaskarttaa on saatavana kaksipuolisena paperikarttana, lisäksi kartta on julkaistu internet karttapalvelussa sekä paikkatietoikkunassa. Aineisto on saatavana myös WMS-palveluna.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava on 1:20 000. Opaskartta on koko kunnan alueelta. Kartassa kuvataan katu- ja tieverkosto, osoitteet ja nimistö sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Aineisto ylläpidetään vektorimuotoisena Trimble Locus -järjestelmässä. Koordinaattijärjestelmä on ETRS GK25.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote asemakaavoitetulta alueelta, jonka ylläpitomittakaava on 1:10 000. Kartassa kuvataan kadut todellisuutta leveämpänä, osoitenumerot ja nimistö sekä karkeasti maankäyttö ja julkiset rakennukset. Saatavana painettuna ja sähköisissä muodoissa (rasteri/vektori) Kajaanin keskustasta, Otanmäen ja Vuolijoen taajamista. Julkaistu internetissä osoitteessa https://www.kartta.kajaani.fi Aineistoa päivitetään jatkuvasti.

  • Valtakunnalliset luonnonsuojeluohjelmat ovat valtioneuvoston hyväksymiä periaatepäätöksiä. Suojeluohjelmat on rajattu pääosin ohjeellisesti ja kukin kohde rajataan lopullisesti maastossa siinä vaiheessa, kun luonnonsuojelualue perustetaan. Suojeluohjelmapaikkatietokanta on poikkileikkaustilanteen mukainen eli se sisältää kulloisenkin päätöksen mukaiset rajaukset. Aineistosta ei poisteta alueita, vaikka niistä perustetaan varsinaisia suojelualueita. Aineisto sisältää seuraavat suojeluohjelmakokonaisuudet: 1. AMO Vanhojen metsien suojeluohjelmat: 1.1. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1993, kohteet valtion mailla. 1.2. Etelä-Suomen vanhojen metsien täydennysohjelma. Aineistossa on sekä valtion että yksityisten mailla olevia kohteita. Valtion mailla olevat kohteet on hyväksytty suojeluohjelmaan 7.12.1995 ja yksityisten mailla olevat suojelukohteet 27.06.1996 Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelman yhteydessä. 1.3. Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 27.6.1996, kohteet valtion mailla. 2. HSO Harjujen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.5.1984 3. LHO Lehtojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 13.4.1989 4. LVO Lintuvesien suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 3.6.1981 5. MAO Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet. Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995 6. PMO Valtioneuvoston periaatepäätös Mikkelinsaarten saariryhmän suojelemiseksi 24.8.1989 7. KLO Kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 24.2.1978 8. RSO Rantojen suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 9. SSO Soiden suojeluohjelma. Valtioneuvoston periaatepäätös 26.3.1981 Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0).

  • GTK on tehnyt geofysikaalista lentomittauskartoitusta ns. matalalentomittauksena vuosina 1972-2007. Lentokorkeutena on ollut 30-40 metriä ja lentolinjojen väli on ollut pääasiassa 200 metriä. Lentolinjat kulkevat pohjoisesta etelään tai idästä länteen geologisen pääsuuntaukseen perustuen ja mittauspisteiden väli lentolinjoilla on ollut 6-50 metriä. Mitatut geofysikaaliset suureet ovat: maan magneettikenttä, maankamaran sähkömagneettinen kenttä ja luonnon gammasäteily. Magneettisissa mittauksissa mitataan maan magneettikentän voimakkuutta (magneettivuon tiheyttä) ja mittaustuloksena saatava suure on kokonais- eli totaalimagneettikentän voimakkuus. Mittaukset on tehty vuoteen 1991 asti 1-3 protonimagnetometrilla ja vuodesta 1991 alkaen 1-2 cesium-magnetometrilla. Pääosa maapinta-alasta on lennetty kahta magnetometriä käyttäen.

  • Opaskartta on yleistetty karttatuote, jonka ylläpitomittakaava keskusta-alueella on 1:15000 ja haja-asutusalueella 1:60000. Opaskartta kattaa kunnan taajama- sekä haja-asutusalueen. Opaskartassa kuvataan kunnan katuverkostoa, nimistöä, osoitteitam karkeasti maankäyttöä sekä julkisia paikkoja ja rakennuksia. Jalasjärven kaavoitus- ja mittaustoimi ylläpitää opaskarttaa vektorimuotoisena, päivitys n. kerran vuodessa. Opaskartta on saatavissa myös painettuna tulostekarttana. Aineiston koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK23. Korkeusjärjestelmä N2000.