ade1283b-0e69-4166-a52a-261d04f32cd0
Maaperä 1:200 000 (maalajit)
Geologian tutkimuskeskus
Geologian tutkimuskeskus
Geological Survey of Finland
0295030000
0295032901
PL 96 (Vuorimiehentie 5)
PL 96 (Vuorimiehentie 5)
PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Espoo
02150
Suomi
Suomi
Finland
geodata@gtk.fi
geodata@gtk.fi
geodata@gtk.fi
2024-02-19T15:08:34
ETRS89 / ETRS-TM35FIN (EPSG:3067)
ETRS89 / ETRS-TM35FIN (EPSG:3067)
EPSG
7.4
Maaperä 1:200 000 (maalajit)
Maaperä 1:200 000 (maalajit)
Superficial deposits of Finland 1:200 000 (sediment polygons)
Maaperän yleiskartta
Maaperän yleiskartta
2010-01-01
http://paikkatiedot.fi/so/1000171
Maaperä 1:200 000 (maalajit) sisältää vuosien 2002-2009 aikana tuotettua aineistoa koko Suomen alueelta. Aineistoa voidaan käyttää seutusuunnittelussa, maanpuolustuksessa, maannoskartoituksessa (EU) ja erilaisissa alueellisissa yhteistyökartoituksissa. Kartoitusmittakaava on ollut 1:50 000-1:200 000. Keskimittakaavaisen aineiston muodostamiseeen on käytetty yleistettyä 1:20 000, 1:50 000 ja 1:100 000 maaperän peruskarttaa, ja 1:200 000 mittakaavaista uustuotantoa, joka perustuu tulkintaan ja maastokartoitukseen. Maalajikuvion minimikoko on yleensä noin 6 ha, poikkeuksena jäätikköjokimuodostumat, reunamoreenimuodostumat ja kumpumoreenit, joita kuvataan aineistossa 2 ha pinta-alaa suuremmat alueet. Peittävä turvekerrostuma on kuvattu uustuotannossa soistumana (0-0,3 m turvetta), ohuena turpeena (0,3-0,6 m turvetta) ja paksuna turpeena (yli 0,6 m turvetta). Soistumat, kivikot ja avokalliot on lisätty uustuotantoon Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vastaavista kuvioista yleistämällä. Uustuotannon yhteydessä on kerätty maastohavaintoja maapeitteen paksuudesta ja kerrosjärjestyksestä 1 metrin syvyydessä sekä kalliopaljastumista.
Maaperä 1:200 000 (maalajit) -aineistolle on tehty koordinaatistomuunnos maaliskuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen.
Maaperä 1:200 000 (maalajit) sisältää vuosien 2002-2009 aikana tuotettua aineistoa koko Suomen alueelta. Aineistoa voidaan käyttää seutusuunnittelussa, maanpuolustuksessa, maannoskartoituksessa (EU) ja erilaisissa alueellisissa yhteistyökartoituksissa. Kartoitusmittakaava on ollut 1:50 000-1:200 000. Keskimittakaavaisen aineiston muodostamiseeen on käytetty yleistettyä 1:20 000, 1:50 000 ja 1:100 000 maaperän peruskarttaa, ja 1:200 000 mittakaavaista uustuotantoa, joka perustuu tulkintaan ja maastokartoitukseen. Maalajikuvion minimikoko on yleensä noin 6 ha, poikkeuksena jäätikköjokimuodostumat, reunamoreenimuodostumat ja kumpumoreenit, joita kuvataan aineistossa 2 ha pinta-alaa suuremmat alueet. Peittävä turvekerrostuma on kuvattu uustuotannossa soistumana (0-0,3 m turvetta), ohuena turpeena (0,3-0,6 m turvetta) ja paksuna turpeena (yli 0,6 m turvetta). Soistumat, kivikot ja avokalliot on lisätty uustuotantoon Maanmittauslaitoksen maastotietokannan vastaavista kuvioista yleistämällä. Uustuotannon yhteydessä on kerätty maastohavaintoja maapeitteen paksuudesta ja kerrosjärjestyksestä 1 metrin syvyydessä sekä kalliopaljastumista.
Maaperä 1:200 000 (maalajit) -aineistolle on tehty koordinaatistomuunnos maaliskuussa 2013. Muunnos kartastokoordinaattijärjestelmän yhtenäiskoordinaatistosta ETRS-TM35FIN -koordinaatistoon on tehty kolmioittaista affiinista muunnosta käyttäen.
The Superficial deposits of Finland 1:200 000 (sediment polygons) contains data produced from the whole of Finland during the period 2002-2009. The data set can be used in regional planning, in military defence, in soil mapping (EU) and in joint mapping projects in various areas. The mapping scale has been 1:50 000-1:200 000. In compiling the medium-scale data set, generalised 1:20 000, 1:50 000 and 1:100 000 superficial deposits maps have been used and a new map product at a scale of 1:200 000 that is based on interpretation and field mapping. The minimum size of the sediment polygons is about six hectares. Exceptions are glaciofluvial, marginal till and hummocky moraine deposits, which are presented in the data set as areas with a surface area greater than two hectares. The blanketing peat overburden has been described in the new map product as a peat-covered area (0-0.3 m of peat), thin peat (0.3-0.6 m of peat) and thick peat (over 0.6 m of peat). Peat-covered areas, stone fields and uncovered bedrock areas have been added to the new production map by generalising the corresponding polygons in the terrain database of the National Land Survey of Finland (NLS). In connection with the generation of new production map, field observations have been gathered on the overburden thickness and the stratigraphic sequence at a depth of one metre as well as on rock exposures.
Coordinate reference system of the Superficial deposits of Finland 1:200 000 (sediment polygons) was transformed in March 2013. The transformation from Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ) Uniform Coordinate Frame to ETRS-TM35FIN projection was done by using the three-dimensional transformation in accordance with the recommendations for the public administration JHS154.
Maaperä 1:200 000 (maalajit) aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa (keskimittakaavainen) maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä opetuksessa ja tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000.
Maaperä 1:200 000 (maalajit) aineisto soveltuu käytettäväksi yleismittakaavaisessa (keskimittakaavainen) maankäytön suunnittelussa, maankamaran raaka-ainevarojen kartoituksessa ja inventoinnissa, ympäristönhoidossa, maa- ja metsätaloudessa sekä opetuksessa ja tieteellisessä ja soveltavassa tutkimuksessa. Kartta-aineiston käyttömittakaava on 1:100 000-1:250 000.
The Superficial deposits of Finland 1:200 000 (sediment polygons) is suitable for use at a general scale (medium scale) in land-use planning, in the mapping and inventory of the natural resources of land areas, in environmental management, in agriculture and forestry and in education as well as in scientific and applied research. The scale of use of the map data set is 1:100 000-1:250 000.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus
Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
Maanmittauslaitos
Metsäntutkimuslaitos
Metsäntutkimuslaitos
Metsäntutkimuslaitos
Geologian tutkimuskeskus
Geologian tutkimuskeskus
Geological Survey of Finland
0295030000
0295032901
PL 96 (Vuorimiehentie 5)
PL 96 (Vuorimiehentie 5)
PL 96 (Vuorimiehentie 5)
Espoo
02150
Suomi
Suomi
Finland
geodata@gtk.fi
geodata@gtk.fi
geodata@gtk.fi
http://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/api/records/ade1283b-0e69-4166-a52a-261d04f32cd0/attachments/DigiMP200_s.png
thumbnail
thumbnail
Maaperä
Maaperä
Soils
Paljastumat
Paljastumat
Outcrops
Kallioperä
Kallioperä
Bedrock
Sedimentit
Sedimentit
Sediments
Karkearakeinen aines
Karkearakeinen aines
Coarse-grained materials
Hienorakeinen aines
Hienorakeinen aines
Fine-grained materials
Savi
Savi
Clay
Lieju
Lieju
Gyttja
Orgaaniset sedimentit
Orgaaniset sedimentit
Organic sediments
Turve
Turve
Peat
Vesi
Vesi
Water
Geosanasto
Geosanasto
Geosanasto
2015-01-20
Suomi
Suomi
Finland
Suomi
Suomi
Finland
Geologiset kartat
Geologiset kartat
Geologic maps
Maaperäkartat
Maaperäkartat
Surficial geology maps
Geologiset kartat
Geologiset kartat
Geologic maps
Maaperäkartat
Maaperäkartat
Surficial geology maps
Geologia
Geologia
Geology
GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
2008-06-01
geonetwork.thesaurus.external.theme.inspire-theme
Ei-Inspire
Ei-Inspire
Not-Inspire
avoindata.fi
avoindata.fi
avoindata.fi
Paikkatietohakemiston asiasanasto
Paikkatietohakemiston asiasanasto
2010-02-03
geonetwork.thesaurus.external.theme.asiasanasto
Kvartääri
Kvartääri
Quaternary
julkista saatavuutta ei ole rajoitettu
julkista saatavuutta ei ole rajoitettu
no limitations to public access
Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Attribution 4.0 International (CC BY 4.0)
200000
geoscientificInformation
19.08886999
31.58671339
59.45
70.09229321
ESRI file gdb
ESRI file gdb
ESRI file gdb
10.1
http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search?location_id=3
WWW:LINK-1.0-http--link
http://gtkdata.gtk.fi/Maankamara/index.html
WWW:LINK-1.0-http--link
Maankamara
Maankamara
Maankamara
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta
2010-12-08
Aineisto ei ole INSPIRE-tietotuotemäärittelyn mukainen
Aineisto ei ole INSPIRE-tietotuotemäärittelyn mukainen
false
Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja.
Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).
Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja.
Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).
In producing the new general Superficial deposits of Finland 1:200 000 (sediment polygons), the following have been used as a background data: small scale 1:400 000 and 1:1 000 000 superficial deposits maps, the digital terrain database of the National Land Survey of Finland (NLS), 1:250 000 waterway elements, a digital elevation model, land parcel soil type data, VMI points (VMI = National Forest Inventory), the rock exposure observations of GTK, the rock exposure observations of Outokumpu Oy, low altitude aerogeophysical data sets, peat research points, a rock aggregate database and various available superficial deposits sets and geomorphological interpretations.
The general superficial deposits mapping process consists of generalisation of the base map, the gathering of reference material, preliminary interpretation, field mapping as well as data set completion and checking. In preparing the base map by generalising 1:20 000/1:50 000 and 1:100 000 superficial deposits maps, stone field polygons, open bedrock polygons, peat area polygons and classified mire polygons in the terrain database were joined to form one base map layer. In the new production process the mapping area was interpreted before field data were collected. In fieldwork, a probing rod and a spade were used for sediment identification. Most field observations were made close to a road network while in Northern Finland off-road routes were also used. The field observations were entered into a field computer. The sediment polygons were finalised and checked in the office. Finally, the field observations, sediment type labels, sediment polygon boundaries and sediment polygons were entered into the GTK database, in which sediment polygons were joined to form one seamless map layer. The clipping layer used for the map data set was a 1:200 000 map sheet division in accordance with the ETRS89 system (JHS 154).
Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).
Maaperän yleiskartoituksessa paikkatietoaineistojen käsittelyssä käytettiin aluksi ArcInfo ja ArcView -paikkatieto-ohjelmistoja ja myöhemmin lähes pelkästään ArcGIS 9.1-9.3 -paikkatieto-ohjelmistoa. Lisäksi geofysiikan aineistojen käsittelyssä käytettiin erillisiä ko. aineistoille räätälöityjä ohjelmistoja. Maastohavaintojen tallentamisessa käytettiin GPS-laitetta.
Maaperän yleiskartoitusprosessi koostuu pohjakartan yleistämisestä, referenssiaineistojen keruusta, ennakkotulkinnasta, maastokartoituksesta, kartta-aineiston viimeistelystä ja tarkastuksesta. Pohjakartan valmistuksessa yleistetyt 1:20 000/1:50000 ja 1:100 000 maaperäkartat, maastotietokannan kivikko-, avokallio-, soistuma ja luokitellut suokuviot liitettiin yhdeksi pohjakarttatasoksi. Uustuotannossa kartoitusalue tulkittiin ennen maastotiedonkeruuta. Maastotöissä maalajien määrittämiseen käytettiin apuna pistokairaa ja lapiota. Maastohavainnot tehtiin suurimmalta osaltaan tieverkoston läheisyydestä, Pohjois-Suomessa myös maastoliikennereittejä hyödyntäen. Maastohavainnot tallennettiin maastotietokoneelle. Toimistolla maalajikuviot viimeisteltiin ja tarkastettiin. Lopuksi maaperäaineiston maastohavainnot, maalajitunnukset, maalajikuviorajat ja maalajikuviot tallennettiin GTK:n tietokantaan, jossa maaperäaineistot yhdistettiin yhtenäiseksi saumattomaksi karttatasoksi 1:200 000 lehdittäin. Kartta-aineiston paloittelutasona käytetään ETRS89 -järjestelmän mukaista 1:200 000 karttalehtijakoa (JHS 154).
Maaperän yleiskartoituksessa paikkatietoaineistojen käsittelyssä käytettiin aluksi ArcInfo ja ArcView -paikkatieto-ohjelmistoja ja myöhemmin lähes pelkästään ArcGIS 9.1-9.3 -paikkatieto-ohjelmistoa. Lisäksi geofysiikan aineistojen käsittelyssä käytettiin erillisiä ko. aineistoille räätälöityjä ohjelmistoja. Maastohavaintojen tallentamisessa käytettiin GPS-laitetta.
The general superficial deposits mapping process consists of generalisation of the base map, the gathering of reference material, preliminary interpretation, field mapping as well as data set completion and checking. In preparing the base map by generalising 1:20 000/1:50 000 and 1:100 000 superficial deposits maps, stone field polygons, open bedrock polygons, peat area polygons and classified mire polygons in the terrain database were joined to form one base map layer. In the new production process the mapping area was interpreted before field data were collected. In fieldwork, a probing rod and a spade were used for sediment identification. Most field observations were made close to a road network while in Northern Finland off-road routes were also used. The field observations were entered into a field computer. The sediment polygons were finalised and checked in the office. Finally, the field observations, sediment type labels, sediment polygon boundaries and sediment polygons were entered into the GTK database, in which sediment polygons were joined to form one seamless map layer. The clipping layer used for the map data set was a 1:200 000 map sheet division in accordance with the ETRS89 system (JHS 154).
In the general superficial deposits mapping, the geographical information systems (GIS) software packages ArcInfo and ArcView were used initially to process spatial data. Later ArcGIS 9.1-9.3 software was used almost exclusively. Additionally, the processing of the geophysical data sets used various programmes tailored to the material in question. GPS equipment was used in recording field observations.
Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja.
Maaperän yleiskartoituksen uustuotannossa tausta-aineistona on käytetty pienimittakaavaisia 1:400 000 ja 1:1000 000 maaperäkarttoja, Maanmittauslaitoksen tuottamaa numeerista maastotietokantaa, 1:250 000 vesistöelementtiä, numeerista korkeusmallia, peltolohkojen maalajitietoa, VMI -pisteitä, GTK :n kalliopaljastumahavaintoja, Outokumpu Oy:n kalliopaljastumahavaintoja, geofysiikan matalalentoaineistoja, turvetutkimuspisteitä, maa-ainestietokantaa, erilaisia saatavilla olleita maaperäaineistoja ja geomorfologisia tulkintoja.
In producing the new general Superficial deposits of Finland 1:200 000 (sediment polygons), the following have been used as a background data: small scale 1:400 000 and 1:1 000 000 superficial deposits maps, the digital terrain database of the National Land Survey of Finland (NLS), 1:250 000 waterway elements, a digital elevation model, land parcel soil type data, VMI points (VMI = National Forest Inventory), the rock exposure observations of GTK, the rock exposure observations of Outokumpu Oy, low altitude aerogeophysical data sets, peat research points, a rock aggregate database and various available superficial deposits sets and geomorphological interpretations.