c618ceaf-b16f-48c5-b426-03faceb034f4
Aineisto
Pirkanmaan liitto
pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi
2022-11-10T12:21:54
ETRS89 / TM35FIN(E,N) (EPSG:3067)
EPSG
8.6
Pirkanmaan ekologinen verkosto 2014
2014-12-05
http://paikkatiedot.fi/so/1001128
Pirkanmaan ekologinen verkosto 2014 on paikkatietoaineistojen kokonaisuus, joka muodostuu luonnon ydinalueista, luonnonsuojelualueista, maisema-alueista, geologisesti arvokkaista harjualueista ja niiden kaikkien välisistä yhteyksistä.
Pirkanmaan ekologinen verkosto syntyi vuonna 2014 lopputulokseksi työstä, jossa selvitettiin maakunnan eri osien luonnon ominaispiirteet huomioiden merkittävimmät luonnon monimuotoisuuden ydinalueet ja niiden väliset yhteydet. Työn taustalla ovat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka edellyttävät ekologisten yhteyksien säilyttämistä alueidenkäytön suunnittelussa. Pirkanmaan ekologinen verkosto onkin huomioitu Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 muun muassa luonnon monimuotoisuuden ydinalueina ja maa- ja metsätalousvaltaisina alueina, jotka ovat ekosysteemipalvelujen kannalta merkittäviä.
Pirkanmaan ekologinen verkosto soveltuu käytettäväksi mm. maankäytön suunnitteluun liittyvissä tehtävissä.
Pirkanmaan liitto
pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi
http://www.paikkatietohakemisto.fi/geonetwork/srv/api/records/c618ceaf-b16f-48c5-b426-03faceb034f4/attachments/Pirkanmaan_ekologinen_verkosto_2014.jpg
Pirkanmaan ekologinen verkosto 2014
Luonnonsuojelu
Maakuntakaavoitus
Ekologiset verkostot
Maankäyttö
Ekologiset käytävät
Ei-Inspire
avoindata.fi
Maankäytön suunnittelu
Paikkatietohakemiston asiasanasto
2010-02-03
geonetwork.thesaurus.external.theme.asiasanasto
Maankäyttö
GEMET - INSPIRE themes, version 1.0
2008-06-01
geonetwork.thesaurus.external.theme.inspire-theme
Alueellinen
Alueellinen laajuus
2019-05-22
geonetwork.thesaurus.external.theme.SpatialScope
Pirkanmaa
Hallinnolliset yksiköt
2019-01-01
geonetwork.thesaurus.external.place.hallinnolliset_yksikot_2019
julkista saatavuutta ei ole rajoitettu
Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
100000
planningCadastre
22.5711
24.8748
61.1442
62.4803
OGC:WMS
PDF
OGC:WFS
https://tieto.pirkanmaa.fi/geoserver/maankaytto/wms?service=WMS&version=1.3.0&request=GetCapabilities&layers=maankaytto:Pirkanmaan%20ekologinen%20verkosto%202014
http://www.opengis.net/def/serviceType/ogc/wms
WMS-rajapintapalvelun URL-osoite
https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/sites/default/files/Ekologisen%20verkoston%20_LUONNOS%2022.10.2014.pdf
WWW:LINK-1.0-http--link
Pirkanmaan ekologinen verkosto -selvitys (pdf)
https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/
WWW:LINK-1.0-http--link
Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 nettisivut
KOMISSION ASETUS (EU) N:o 1089/2010, annettu 23 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/2/EY täytäntöönpanosta paikkatietoaineistojen ja -palvelujen yhteentoimivuuden osalta
2010-12-08
Aineisto ei ole INSPIRE-tietotuotemäärittelyn mukainen
false
Pirkanmaan ekologisen verkoston määrittäminen jakautui kolmeen vaiheeseen: luonnonympäristöjen rakenteen, laadun ja toiminnallisuuden selvittämiseen. Rakenteelliseen eli morfologiseen analyysiin käytettiin CORINE Land Cover (CLC) 2006 -paikkatietoaineistoa ja ns. spatiaalista rakenneanalyysi -menetelmää (Morphological Spatial Pattern Analysis MSPA). Rakenteellinen analyysi on geometrinen ja tunnistaa lähtöaineiston pikselirakenteen perusteella ydinalueita ja muita elementtejä, jotka yhdessä muodostavat ekologisen verkoston rakenteellisen osan.
Rakenteellisen analyysin tuottamat ydinalueet analysoitiin laadullisesti. Laadullisen tarkastelun aineistona käytettiin METLA:n Monilähteinen valtakunnan metsien inventointi -aineistoa (MVMI) vuodelta 2011 ja SYKE:n Soiden ojitustilanne -rasteriaineistoa vuodelta 2010. Laadullisen aineiston käsittelyssä käytettiin monikriteeriseen päätöksentekoon perustuvaa menetelmää, jossa pyrittiin löytämään maakuntakaavatasolle mielekkäällä tarkkuustasolla laadullisesti edustavimmat alueet eri luontotyypeistä valittujen kriteerien yhteisvaikutuksen perusteella. MVMI- ja suoaineistojen avulla tarkasteltaviksi valitiin vanhat kuusimetsät, vanhat mäntymetsät, runsaasti lehtoja sisältävät metsät sekä mahdollisimman luonnontilaiset suoluonnon kokonaisuudet. Eri luontotyyppien laadun määrittämiseen käytettiin mm. kriteereitä, jotka pohjautuivat alan kirjallisuudessa useimmin esiintyviin indikaattoreihin. Kriteerit asetettin tärkeysjärjestykseen. Lopuksi laadullisen analyysin tulokset yhdistettiin rakenteellisessa analyysissa tuotettuihin luonnon ydinalueisiin.
Viimeisessä vaiheessa tuloksia käsiteltiin työpajassa, jonka tarkoituksena oli arvioida ekologisen verkoston toiminnallisuutta ja hahmottaa ydinalueiden välisiä yhteyksiä. Lisäksi työpajassa arvioitiin analyysin tuloksia kokonaisuudessaan; olivatko analyysit nostaneet luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmät alueet esille ja olivatko keskeiset alueet tuloksissa mukana. Lopuksi analyysiä tarkennettiin havaittujen puutteiden perusteella.